 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka taas Stebsis!
Tarinasi etenee hyvin ja on mielenkiintoinen! Edellisen arvostelijan lailla toivon jatkoa! :D (itse asiassa huomasin sen hetki sitten putkahtaneenkin)
Mielestäni kirjoituksesi paranee koko ajan!
Muutamia huomioita.
Kerrontasi on jännittävää. Kirjoitat siten, että asiat tapahtuvat juuri nyt ja vielä ikään kuin päähenkilön kokemana. Tämä on mielestäni haastavaa ja erityisesti siksi, että sen jatkaminen läpi tarinan vaatii todella paljon keskittymistä. Annan tästä esimerkin.
Kirjoitat, "Hän on jo suurimmaksi osaksi kunnossa, sydän ei enää tykytä järkyttävästi ja huono olo on lähtenyt pois. Väsymys meinaa tosin painaa.".
Tuo viimeinen lause ei ole "samalla tavalla" kirjoitettu, kuin ensimmäinen virke. Eli ensimmäinen virke lähtee "Hän..." ja viimeinen lause on kuin dialogin osa.
Ajatukseni, "Hän on jo suurimmaksi osaksi kunnossa, sydän ei enää tykytä järkyttävästi ja huono olo on lähtenyt pois. Väsymys kuitenkin edelleen painoi.".
Sorrut mielestäni edelleen turhaan "jargoniin". Eli kannattaa pitää teksti yksinkertaisena ja välttää toistoa. En tarkoita pelkästään samoja sanoja, vaan myös asiaa. Annan pari esimerkkiä.
Kirjoitat, "Tunnit vierivät pimeässä nopeasti ja hitaasti, hankala kertoa sillä Jackilla ei ole kelloa mukanaan jolla voisi katsoa onko jo aamu, päivä vai yhä yö.".
Mielestäni tuossa "...nopeasti ja hitaasti... (joka muuten on hieno ilmaisu! :D ) ja "...aamu, päivä ja yö." viittaavat samaan asiaan.
Ajatukseni, "Tunnit vierivät pimeässä nopeasti ja hitaasti, hankala kertoa sillä Jackilla ei ole kelloa mukanaan josta voisi katsoa.".
Toinen esimerkki on "Jack päättää lähteä Armadan laitamille, jossa iso kukkula nousee kylääkin korkeammalle. Se on kylän pohjoispuolella, josta aurinko ei paista, joten se ei varjosta asutusalueita yhtään. Kukkula ei ole kaukana ja se on melko loiva, joten sinne on helppo päästä.".
Eli "iso kukkula" ja "kylääkin korkeammalle", "josta aurinko ei paista" ja "ei varjosta" sekä "melko loiva" ja "helppo päästä". Mielestäni tässä virkkeessä on monia yhdistettäviä asioita ja melko kovin toistoa ja itsestään selvyyksiä.
Ajatukseni, "Jack päättää lähteä Armadan laitamille, jonka pohjoispuolella kohoaa korkea kukkula ylväänä. Aurinko paistaa sen eteläisille rinteille ja loivaa nousua on helppo kulkea.".
Sanavalinnat olisi seuraavan hyökkäykseni kohteena :D
Vältä puhekieltä ja "kökköilmauksia", sillä kirjoitat kuitenkin kaunokirjallista materiaalia (ja hyvin kirjoitatkin).
Poimin muutamia käyttämiäsi ilmauksia. "meinaa", "sen sellaista" ja "eläkeläisen näköinen" (miltä muuten eläkeläinen näyttää :D ). Eli mieti aina tarkkaan jos käytät puhekielen ilmaisuja.
Sitten vielä yksi kieliopillinen juttu. Mieti mihin sanaa pronominit (mm. joka, mikä,jotka, mitkä) viittaavat, jotta ei tule kankeuksia. Esimerkkinä virke "Miekat odottavat häntä sängyn vierellä, jotka hän ottaa mukaansa.".
Tässähän "jotka" viittaa sänkyyn, jota varmasti ei oteta mukaan ja sijamuotokin on virheellinen :D.
Eli sama virke ajatuksenani "Miekat odottavat häntä sängyn vierellä, josta hän ne ottaa mukaansa." tai toisella tavalla "Sängyn vieressä odottivat miekat, jotka hän otti mukaansa.". Tosin "odottaa - sana" esineestä puhuttaessa tuntuu kummalta :D kenties "lojua - sana" voisi olla parempi ja nimen omaan "lojuivat" - muotoon väännettynä.
No, vaikka nyt tulikin pirstattua taas, ei ole tarkoitus saada Sinua tuntemaan, että teksti on huonoa! Tarina paranee edetessään ja muuttuu mielenkiintoisemmaksi, kun maailma avautuu vähän kerrallaan! Sinulla on hieno ja selkeä kuva maailmasta, osaat myös välittää sen lukijalle!
Iso käsi myös nimistä! Mahtavia! "Melkor", "Rigveda", "Mylar", "Carelian maagit" jne. Upeaa!!! Nyt on kuitenkin pakko kysyä, että mikä helvetin "Bob"??? Anteeksi paha sana, mutta "Bob"!!!??? Olet rummuttanut sarjan eeppisiä nimiä ja kruunannut koko homman nimeämällä päähenkilön Jackiksi, joka sopii hahmoon, kun nyrkki silmään...ja sitten tulee "Bob"...
No! Yhtä kaikki! Odotan innolla seuraavaa osaa!
Kiitos erittäin viihdyttävästä tarinasta!!!
