 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka taas Antsa!
Mielestäni nyt jäi hieman vaisuksi tämän runon anti. On kaipausta ja tunnetta, mutta siitä on hyvin vaikea saada kiinni. Mielestäni edellisissä runoissasi on ollut enemmän konkreettista tunnetta.
Mieti pilkkujen käyttöä näin tarinamaisissa runoissa.
Tarkoititko lopussa todella ainiain vai ainoain?
Kenties jonkin muiston liittäminen, kuten eron hetki tai viimeisein muisto olisi tuonut lisää syvyyttä runoon, jotain johon olisi voinut päästä sisään.
Kiitos!
