Siis se syö näkkäriä? Ja erityisesti pitää siitä äänestä, ja liikkeestä (ainakin lopusta päätellen). Ne on jännii ilmiötä elämässä, kun pysähtyy hetkeks kuuntelee tai hipelöimään jotain, kiitävää kai. Jännä aihe, mut sil ois voinnu olla joku narratiivi, siinä on tarkkailija joka kuvailee tapahtumia, ja sit jotain speakki osuuksia välissä välissä (se eis esim. voinnu kuvailla sitä henkilöö, minkä lisäks se hahmo ois voinnu erikseen ajatella jotain), ja sen lisäks muutamat sanat kuten "vähyydestä", (siis voitelun vähyydestä? Raapiiko se jotain kuivunutta esinahkaa vai mistä tää tarina kertoo?) kuulostaa vähän tönköiltä, ja sen vois ehk taittaa ja muotoilla paremmin kirjttaessa. Esim: "Nask... narsk...", et se saa enemmän ilmettä.