 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Olen aina luullut etten pidä tai ymmärrä runoja, mutta tähän oli ihan hyvä!
Apulannan lyriikka rytmittää runosi elämän suuren kysymyksen äärelle. Runoon on helppo samaistua, oman luonteen hiomattomat särmät, saavat miettimään myös maailmankuvaansa. Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset yrittävät kasvattaa luonnetta eri suuntiin.
Nyt jäi mietityttämään mihin tulokseen päähenkilö tulee?
