 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Väkivallan kuulen minäkin. Toivottavasti tämä on sivu vieraan kirjasta, iskuista mustana vain järven selkä. Kaksi ensimmäistä maalaa kuvaa, siellä häiritsee vain yksi T-kirjain jonka paikalle vaihtaisin äLlän, paikassa jossa pihakeinu narisee, katseen voi naulita järveen.. Pidin viimeisestä eniten, tosin karsisin itse- ja taivaista- sanat, ne tekevät siitä hieman paatoksellisen ellei sen ole tarkoitus olla sitä siis.. Jotenkin näin veteen piirretyn kalkkiviivan jolla on murtomaasukset jalassaan. Vai onko hukkunut toivo, vai löytynyt?
