Tämä on itselleni aika mystinen runo. Monta metaforaa, niin monta, että tämä täytyy lukea monta kertaa, mutta sittenkin itselleni jää hiukan auki tai aika paljonkin. Eli en ihan ymmärrä runoa, mutta sehän ei tee runosta silti huonoa. Minä lukijana vain olen sellainen, että jos en pääse runon sieluun kiinni tai runo ei pääse sieluuni kiinni, niin sitten olen vähän kuin hukassa.
En tiedä, puhutaanko tässä kaipuusta, ja siitä miltä elämä tuntuu kun on joku josta haaveillaan, mutta joka ei ymmärrä sinua, ei vastaa kaipuusi? En tiedä, mutta jotain sellaista tuli mieleen. :)
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |