 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Tarina runossasi on hyvä, mutta minusta se jää liian abstraktiksi. Ensimmäinen säe on ihan toimiva, mutta toisessa runossa minulle tuli mieleen ilmauksesta "paikat paisuvat" jotain ihan muuta kuin tarkoitit, varsinkin, kun jatkossa käytät vielä paikata-verbiäkin. Ymmärrän, mitä oikeasti tarkoitit, mutta sanojen käytössä pitäisi huomioida sanojen kaksoismerkityksiä myös, ettei runosta tule tahattoman koominen.
Minua hämmensi myös se, että ensin puhutaan minämuodossa, mutta viimeisessä säkeessä tarinassa onkin yleisesti vain ihminen. Se ei mielestäni ole toimiva ratkaisu. Voisit kokeilla rakentaa runon uudestaan minämuodossa ja vaihtaa sanan paikat ja paikata, runon säejako ja tarina ovat mielestäni hyviä.
