Aihe on mielenkiintoinen, mutta toteutustapaa kannattaa vielä miettiä. Runon alkaminen sanoilla "sanoinkuvaamattoman turtunut" on epäonnistunut, sillä runouden idea on nimenomaan se, että kirjoittaja valitsee sanoja; lukija hämmästyy tällaisesta kirjoittajan ilmoituksesta. Toinen säkeistö on jälleen eri persoonamuodossa, siirrytään sinämuotoon. Kieliopin kanssa tulisi runossa olla vielä tarkempi kuin muissa lajeissa.
Ensimmäisen säkeen kuva ajopihan miehen liitävistä askelista on hyvä, mutta se ei vielä riitä runoksi. Runostasi tulee mieleen enemmän kuin alkusoitto isommalle tarinalle. Edelliseen lukemaani runoosi verrattuna tässä on hyvää keskittyminen yhteen teemaan ja selkeä ilmaisu.