 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Pidin runon tunnelmasta... Jostain syystä mieleeni tulee virtaavan veden alla seisova nainen, joka katsoo itseään veden pinnasta, katsoo itseään silmiin eikä halua kohdata totuutta.
Jotain ilmaisuista: Kivi ei ehkä laskeudu, ennemminkin putoaa tai jysähtää...? :)
Selkeä ja hyvä runo!
