Moikka tunteellinen siili!
Teen nyt jotain poikkeuksellista ja kirjoitan lainauksena koko runosi ajattelemallani tavalla. En sen takia, että haluan muuttaa siitä kaiken, vaan siksi, että haluan antaa Sinulle vaihtoehdon. Älä käsitä minua väärin. Pidin lukemastani, sen tunteesta ja sisällöstä, sekä sanomattomasta viestistä, joka tuo mieleen itsemurhaa suorittavan ihmisen, joka vain haluaa muiden huomaavan. Surullinen kohtalo, jonka olet kauniisti luonut runoksi.
Mutta tämä siis ajatuksena rytmille ja säkeille (korostan kuitenkin, että minä EN osaa kirjoittaa runoja, vaan olen vain teorian kanssa kikkaileva kriitikko).
"Yksi raapaisu, tuli syttyy
heikastuu pojan väsyneistä silmistä
hipoo sormia
tanssii vaarallista tanssiaan
Pojan sydämessä sykkii tukahtutettu laava
silmänsä puristuu tiukasti kiinni
tuli korventaa
huuto voimistuu
Ihan sama
Ehkä he sitten huomaisivat".
Aihe on tuskainen ja herättää voimakkaita tunteita! Hyvä!
Kiitos!