 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka tunteellinen siili!
Lyhyt, tunteellinen ja kaunis!
Tuo alku herättää kysymyksen siitä, mikä kuolemaa on? Onko se jokin todellinen tai ihmishahmoinen? Jokin öljyn lailla vedessä siipiin tarttuva vai uupumus, joka vetää väsyneen pinnan alle?
Annat vain epätoivon, mutta et lainkaan toivoa. Harmillista.
Yhtä kaikki, tummansävyinen ja ahdistava runo! Hyvää työtä! :D
Kiitos!
