 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hei Autiotalon seinäruusu!
Pahoitteluni viivästyneestä palautteesta. Oli hieman haasteita verkko-operaattorin kanssa.
Asiaan. En osaa arvioida runoja juurikaan, mutta koetan hieman palautetta antaa. Runosi on samaan aikaan ärsyttävä ja mahtava!
Tarkoitan tällä sitä, että se saa aikaan tunteita ja kuitenkaan ei täysin ymmärrä, mitä ajat takaa.
Kirjoitat, "rysäytät pyörän seinää vasten
liukastelet läpi jäisen pihan".
Harvoin saa noin vähästä niin paljon irti! Mahtavaa. Kiire, ärtymys, huono keli. Kaikki paistavat tuosta lyhyestä pätkästä!
Samaan aikaan kuitenkin tuo sama kääntyy sinua vastaan.
Kirjoitat, "vanha talo keinahtaa
hetken on hiljaista".
Tästä en saa millään kiinni. näen sieluni silmin kuinka ajatus on sinulla kirkkaana mielessä ja tiedät miksi kirjoitat noin, mutta minulle se ei auennut. Toisin sanoen se alun selkeys ja mielikuvien kirkkaus katoaa jossain "haamu surisee nurkissa" vaiheilla, ainakin minulta.
Kuitenkin täytyy sanoa että sinulla on tedella taito kirjoittaa ja vaikka en ymmärräkään mistä loppurunossa on kysymys, oli se silti ajatuksia herättävää lukemista!
Toivottavasti saat tästä edes jotain irti!
Kiitos runosta!
