 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hei Esmeralda!
Kirjoitat: "Puistossa oli paljon ihmisiä, jotka eivät huomannut tytössä mitään erikoista. Eihän tytössä mitään erikoista ollutkaan.".
Mielestäni tässä suotta katkaiset virkkeen pisteellä, jolloin viimeinen lause alkaa tuntumaan toistolta.
Ajatukseni: "Puistossa oli paljon ihmisiä, jotka eivät huomannut tytössä mitään erikoista, eihän tytössä mitään erikoista ollutkaan.".
Tuossa yksi ajatus, jossa piste on korvattu pilkulla.
Väliin yksi egoistinen kommentti miessukupuoplen edustajalta :D
Kirjoitat: "Poika oli täydellinen, niin kaunis ettei tyttö voinut sitä sanoin kuvailla.".
Poika ei missään tapauksessa voi olla kaunis! ...pojan täytyy olla komea :D
Suosittelen tarkastamaan tekstin kun se on valmis, kenties lukemaan sen itselleen ääneen. Silloin pienet näppihäiriöt.
Kirjoitat: "...hetkeksi, tytön kohottaen käsiään kohti kasvojaan.".
En oikein tajunnut tuota... Koetin miettiä jotain vaihtoehtoa tuolle, mutta en ymmärtänyt mitä ajoit tuolla takaa :D
Edelliseen liittyen: "Hän säilytti katsekontaktia pojan kanssa...".
Ilmeisesti "katsekontaktin".
Kirjoitat: "Hän oli kuin varjo pimeässä metsässä, yksi niin monen joukossa.".
Tämä on aivan huikea lause! Kaunis, ja täynnä tunnelmaa! :D Hyvä!
Se mitä mietin on se, että pimeässä ei taida olla varjoja, mutta se ei poista virkkeesi loistoa! :D
Anteeksi että urputan näin pienistä. Kirjotat todella tunnelmallisesti, seuraava ei kuitenkaan ole parasta mihin pystyt.
Kirjoitat: "Pojan kalpeille kasvoille tuli näkyviin pieni hymy.".
Ajatukseni: "Pojan kalpeille kasvoille kohosi lämmin hymy.".
Eli mielestäni hymy ei voi olla pieni, ehkä vähäinen, eikä se voi tulla näkyviin, vaan ilmestyy, tai "...poika hymyili vaisusti..." tai vastaavaa. Koeta välttää kankeita ilmaisuja, ja lue itsellesi (mielellään ääneen) ainakin tunteellisimmat kohtaukset :D
Yksinkertaista hieman (vähän liittyen edelliseen).
Kirjoitat: "Tyttö otti laukkunsa maasta ja alkoi kävellä pois puistosta.".
Ajatukseni: "Tyttö nosti laukkun maasta, ja lähti kävelemään pois puistosta.".
Eli voitaneen olettaa että tyttö ottaa oman laukkunsa mukaan, eikä romanttisen novellisi päähenkilö ole varas :D Lisäksi "alkoi tekemään jotain" on niin sanottua kapulakieltä, eli selkeä verbi (esim tuo lähti, jos lähdetään, istui jos istuudutaan, ei siis alkoi istua jne.).
Toivottavasti en lyönyt liian kovaa! :D Jos, niin jätä sanomiseni omaan arvoonsa, ja jatka kirjoittamista!
Novellin perusajatus oli todella kaunis! Teemana rakkaus on aina kaunis, ja aiheena saavuttamaton rakkauden kohde täydentää teeman todella mahtavasti!
Hyvin suunniteltu ja ideoitu! Olet hyvä kirjoittamaan!
Kiitos!
