Moikka takethiswaltz!
Tämäpäs oli erikoinen novelli. Kenties tämä oli enemmän moraalisaarna tai opetus! Tunnelmallinen ja miellyttävä, jota höystit pienellä jännityksellä.
Ilmaisusta ja siitä, mihin viittaat.
"Musiikki, maailman kauneimmat ihmiset ja liike virtasivat kapeilla kaduilla.".
Ajatukseni:
"Musiikki, maailman kauneimmat ihmiset ja liike, joka virtasi kapeilla kaduilla.".
Eli mielikuva siitä, että musiikki ja ihmiset virtaavat on looginen, mutta jos samaan aikaan niihin yhdistetään liike, joka virtaa, niin homma menee sekavaksi. Mielestäni liike virtaa kaduilla on yksin toimiva. Toinen vaihtoehto:
"Musiikki ja maailman kauneimmat ihmiset virtasivat kapeilla kaduilla.".
Mieti mitä konjunktiota käytät.
"...nuorta naista, joiksi maailman henget...".
Ajatukseni:
"...nuorta naista, jollaisiksi maailman henget...".
Ilmaisusta. Älä tyydy siihen, mitä saat ensimmäisenä paperille.
"...henkilö ei tuntunut niitä huomaavan, ei niin kuin minä ainakaan.".
Ajatukseni:
"...henkilö ei tuntunut niitä huomaavan, ainakaan kuten minä.".
Luot hyvin vaarallisen, epäilyttävän ja jopa pelottavan kuvan tuosta tummasta hahmosta. Tilanteeseen peilattuna tyttöjen käytös on jopa liian huoletonta. Tarkoitan tuota wikipediatietoa ja iloista selittämistä ilman epäilyksiä.
Minua jäi hieman harmittamaan, että tuosta mystisestä olennosta, miehestä tai eläimestä, jolla oli häntä, avasit niin vähän. Se oli ikään kuin novellin käännekohta ja loppuratkaisu, joka vain käveli pois. Se, minkä olit kenties suunnitellut voimalliseksi sanomaksi, jäi mielestäni hieman uupumaan.
Tytöt eivät kohdanneet todellista sambaa viidakossa, mies (olento tai eläin) jäi varjoon, eikä antanut mitään poikkeavaa elämystä tai tapahtumaa.
Mielestäni tyydyit tässä novellissa lopettamaan johonkin.
Kirjoitat kuitenkin erinomaisesti! Lyhyitä, selkeitä perusvirkkeitä ja mainiota kuvailua ja miljöön maalailua! Olet hyvä kirjoittaja!
Kiitos!