 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka Fiero!
Hyvin olet tuonut teiniangstia paperille! Hieman on kautta linjan sellainen hätäilyn tunne tekstissä, mutta pidin silti lukemastani!
TarraLeguaani olikin puuttunut muutamiin virheisiin, eli koetan olla ottamatta niihin uudestaan kantaa :D
Älä tyydy siihen, mitä saat ensimmäisenä kirjoitettua.
"Minua kohden kävelee sumea hahmo, hän on tyttö, jolla on päällään valkoinen yö-mekko ja hän kantaa sylissään pientä kukka kimppua. Hänen tumman ruskeat lainehtivat hiuksensa heiluvat leikkisästi tytön hypähdellessä minua kohti.".
Tuossa kerrot, että joku kävelee kohti, mutta myöhemmin hypähtelee. Lisäksi tuossa on tiettyä kankeutta. Annan vaihtoehdon tuolle:
"Minua kohden kävelee sumea hahmo, tyttö, jolla on päällään valkoinen yöasu ja sylissä pieni kukkakimppu. Tummanruskeat hiukset lainehtivat leikkisästi olkapäillä.".
Eli säilytä ajatus ja kirjoita mahdollisimman yksinkertaisesti.
Kirjoitat: "Suihkussa en kerkeäisi käydä.".
Pari juttua tästä. Älä käytä puhekielen ilmaisuja kaunokirjallisessa tekstissä. Se antaa huolimattoman ja tökerön vaikutelman. Toinen juttu on tuo -isi - muoto. Sitä käytetään silloin, kun joku olisi voinut mennä eri tavalla.
Ajatukseni: "Suihkussa en ehdi käydä.".
Sitten -isi - muotoisena: "Jos olisin herännyt aikaisemmin, olisin ehtinyt käydä suihkussa.".
"Muistan, että hän sai mauton... vihdoin ja viimein.".
Huolellisuutta näissä. Tuolla on turha m - kirjain ja turhat kolmoispisteet.
Paitsi tuossa lopussa tajusinkin, että kysymyksessä on mopoauto :D Mutta sekin on kirjoitettava kokonaan :D
Vaikka pieniä virheitä tuleekin, niin aikamuodoista täytyy pitää tarkkaan kiinni. Eli kun kirjoitat imperfektissä (juuri tapahtunut), niin pidä siitä kiinni, tai jos kirjoitat preesensissä (tapahtuu nyt), niin sama juttu. Aikamuotojen sotkeminen on erinomaisen tökerö juttu.
"Otan keittiöstä nopeasti mukaani omenan, jonka äitini oli minulle sinne jättänyt ja suuntasin ulos ovesta.".
Tässä aloitat preesensissä, mutta tuo suuntasin on imperfekti. Lisäksi silloin, kun ja sana erottaa sivulauseen päälauseesta, niin ennen ja - sanaa tulee pilkku.
"Otan keittiöstä nopeasti mukaani omenan, jonka äitini oli minulle sinne jättänyt, ja suuntaan ulos ovesta.".
Tuota preesens vs imperfekti kannattaa miettiä. Valtaosa kirjailijoista kirjoittaa imperfektissä, sillä se on jollain tavoin selkeämpi ja vähemmän "taiteellinen", ja minun mielestäni helpommin koossapidettävä. No, Sinun valintahan se on :D
Vältä seuraavia juttuja kaunokirjallisessa kerronnassa (dialogissa voit kirjoittaa vapaammin, kuten olet tehnytkin).
Kolmoispisteet
Ajatusviivat
Caps Lock
Sulkeet
Lainausmerkit
Lyhenteet, kuten yms., jne., mm. ja jne.
"Tyttö -Maria Keto- näyttää ärsyyntyneeltä...".
"Tyttö, Maria Keto, näyttää ärsyyntyneeltä...".
Vältä turhaa täytettä.
"Opettaja luo katseensa meihin ja katsoo odottavasti.".
Ajatukseni: "Opettaja katsoo meitä odottavasti.".
Juonen ajatus ja tarinan kulku on selkeä, kunhan vain pääsee loppua kohden. Mielestäni olit todella hyvin tuonut esille yläaste - ikäisten nuorten maailmaa ja ajatuksia esille, paitsi että jos minä olisin ollut rehtorina, en olisi luovuttanut Makelle todistusta moisen suunsoiton jälkeen, vasta jälki-istunnon jälkeen :D
Kenties dialogit voisi tuoda kuvailuineen omille riveilleen, jolloin tekstiä olisi ehkä hieman helpompi lukea.
Kiitos!
