”Olen aina halunnut ajaa AFO:lla. Ei minulla tietenkään ole niin paljon rahaa, että voisin ostaa sellaisen. Armeijakaan ei huolinut minua, olenhan vasta 15. Haluan niin päästä Nautilukseen…” ”Hei, Knives ja Ren! Iso aalto on tulossa! Viimeinen virrassa on mätämuna.” Knives kuulee kun Noah huutaa heille. Hän nousee ylös aurinkoa ottamasta ja nappaa aether laudan viereltään ja juoksee kohti reunaa jossa Noah, pari vuotta vanhempi poika, ja Jack, Knivesin luokalla oleva blondi poika, odottavat. Ren, vuoden Knivesia nuorempi, juoksee kaverinsa perässä. Noah ja Jack hyppäävät ensimmäisenä alas aluksen metalliselta kannelta. Kymmeniä metrejä sekunnissa puhaltava tuuli pyyhkäisee aluksen kannen yli, ja Knives ja Ren hyppäävät alas kohti sinistä aether virtaa. Kuollut, harmaa maa ja siellä olevat vanhat suurkaupunkien rauniot siintävät lähes läpinäkyvän virran lävitse, joka leijuu kymmenien kilometrien korkeudella planeetan pinnasta. Knives laittaa laudan jalkojensa alle kuin surffauslaudan ja tuuli nostaa hänet ja Renin korkealle aluksen yläpuolelle. Toinen aurinko lähettää juuri säteensä aluksen metallikantta pitkin ja valaisee sinisen aether virran jonka päällä Alexer -alus liitää. Ylitsepääsemättömät, lumihuippuiset Karnei -vuoret siintävät aluksesta oikealle päin kaukana lännessä. Knives, Ren perässään, lentää koko kahden kilometrin pituisen ilmalaivan ylitse sen toiselle puolelle ja tippuu alas virtaa kohti. Jack ja Noah tulevat laudoillaan aluksen alitse. ”Ottakaa kiinni jos saatte,” Jack karjaisee alhaalta. ”Tarjoan mitä haluatte Ericksonilta jos saatte minut laudalta!” ”Elä ole niin täynnä itseäsi ja tuota uutta lautaasi,” Noah sanoo hymysuin. ”Tämä tulee sinulle kalliiksi.” Ren ja Knives ottavat laudoistaan kiinni ja he alkavat tippua alaspäin. Jack polkaisee lautaansa ja sininen liekki liehahtaa laudassa kun moottori käynnistyy. Lauta kiihtyy ja hän pakenee alaspäin virtaa kohti. Noah lähtee edeltä Jackin perään samalla kun Ren ja Knives tippuvat vauhdilla alaspäin. Knives vetäisee lautansa ylöspäin ja saa tuulesta ja putoamisnopeudestaan vauhtia. Sininen liekki käynnistyy hänenkin laudassaan ja hän kiitää Noahin edelle ja Ren tulee takana iso sininen liekki perässään. Jack laskeutuu virran päälle ja ratsastaa sen päällä kuin aalloilla kun tuuli riepottelee suurimmaksi osaksi läpinäkyvää aetheriä kuin vettä. Knives syöksyy juuri Jackin taakse, mutta juuri kun hän on saamassa kaverinsa kiinni, Jack potkaisee lautaansa ja ottaa siitä käsillään kiinni. Lauta lähtee Jackin jaloista vauhdilla irti ja pyöräyttää hänet Knives ylitse. Knives laittaa heti toisen jalkansa laudan alapuolelle ja pyöräyttää sitä kääntyen ympäri. Hän menetti silti vauhtia ja ei saa Jackia kiinni. Ren ja Noah tulevat seuraavaksi, mutta Jack kääntyy ja nousee ylöspäin. Kaikki lähtevät heti perään. Jack yhtäkkiä ottaa laudastaan kiinni ja lähtee tippumaan juuri kun Ren on saamassa hänet kiinni, mutta ei ehdi sillä Jackilla on liikaa vauhtia. Ren lähtee kiertämään kauempaa kohti Jackia yrittäen löytää voimakkaamman aallon. Pieni aalto pyyhkäisee Noahin ja Jackin välistä, ja Noah ottaa heti tilaisuudesta kiinni. Hän syöksyy nopeasti alaspäin tippuvaa poikaa kohti. Jack huomaa kaverinsa ja hän nousee pystyyn ottaen itsekin samasta virtauksesta vauhtia. Jack liitää Alexerin toiselle puolelle sen kölin alta ja nousee sitten suoraan ylöspäin ja Noah pysyttelee visusti hänen kannoillaan. Jack laskeutuu lähelle aluksen kantta yrittäen karistaa Noahin kannoiltaan Alexerin kannella olevien konttien, tynnyreiden ja muiden sekalaisten laatikoiden seassa. Hänellä on hieman vaikeuksia ohjata niin lähellä alusta jossa aetheriä on heikonlaisesti. Noah ei silti mene halpaan ja hän liitää Alexerin ylitse. Kun Jack tulee pois aluksen kannelta, Knives syöksyy altapäin juuri Jackin takaa, melkein koskettaen häntä. Knives pyörähtää ilmassa ja lähtee heti takaa-ajoon. Noah ilmestyy silloin kuin tyhjästä ja hän potkaisee Jackia hieman jalkaan ja hän tippuu laudaltaan menettäessään tasapainon. Noah nappaa Jackia kädestä, ja Knives menee laudan perään. ”Mites olisi pyörä? Saat ostaa uuden Jakosin mallin,” Noah sanoo selvästi tyytyväisenä voitostaan. ”Siihen menee puolen vuoden viikkorahat! Ostin juuri tuon laudankin.” ”Lupasit. Ja olet liian kärsimätön, ajattele ympäristöäsi enemmän niin ei tarvitsisi maksaa.” Ren tulee silloin paikalle. ”Taitaa tulla kalliiksi,” hän naurahtaa. Yhtäkkiä jostakin päin alkaa kuulua jylinää, kuin moottorin ääni. ”Hei, kuuletteko?” Kaikki katselevat ympärilleen mutta mitään ei näy. ”Ei kai se ole Bamar?” Ren mainitsee. Lähellä olevasta pilvestä ilmestyy varottamatta neljä isoa, punaista AFO:ta, ihmisen muotoista lentävää konetta, isot kiväärit käsissä. Jylinä kuuluu niistä. Ne lentävät suoraan Knivesia kohti joka on hakemassa Jackin lautaa. Hän saa siitä kiinni mutta huomaa koneet liian myöhään, ja ne lentävät hänen ohitseen. Ne ovat parikymmentä metriä korkeita koneita, joita suurimmaksi osaksi käyttää vain hallitus ja kapinalliset. ”Knives!” Muut karjaisevat ylhäältä huolissaan. Knives lentää koneiden tekemän ilmavirran mukana pois laudaltaan joka lentää aether virtaan. Ilmavirta riepottelee poikaa, mutta hän pysyy jotenkuten tajuissaan. Hän laittaa äkkiä Jackin laudan alleen ja käynnistää moottorin. Pyörä ottaa heti aetheriä alleen ja kääntää Knivesin oikein päin. ”Lauta meni,” hän sanoo katsellen surullisen oloisena alas virtaan. ”Taisi jo tippua läpi, se on entinen se.” Knives lentää takaisin muiden luokse. ”Menikö lauta,” Jack kysyy. Knives vain nyökkää surkeasti. ”Ei sille voi enää mitään, auta vähän Ericksonia niin etköhän saa käyttää jotakin häneltä,” Noah mainitsee. ”Ei kai tässä muukaan auta.” Knives on aika alamaissa. ”Mennään, porukat varmasti raivostuu jos näkee meidän olevan täällä taas.” He lentävät takaisin Alexerin kannelle hieman eri paikasta kuin mistä lähtivät, jotta aikuiset eivät näkisi heitä. He tulevat ylös isojen rahtikonttien luona itäkannella josta ei näy pääkannelle kunnolla. ”Nyt hiljaa,” Jack sanoo. ”Jos porukat huomaa tulee tupenrapinat.” He hiipivät niin hiljaa kuin pystyvät konttien lomasta pääkannelle. He näkevät Parkinsonin baarin kannella ja siellä olevia aikuisia. He eivät silti näytä kiinnittävän huomiota mitä tapahtuu konttien luona. Mutta juuri kun he tulevat ulos, pahaenteinen tunne hiipii kaikkien selkäpiitä pitkin. Kuin jokin mahtava voima olisi heidän takanaan. ”Pakoon!” Jack ottaa lautansa pois Knivesin käsistä ja hyppää sen päälle. Vain sekunti myöhemmin lauta pettää alhaisen aetherin vuoksi ja hän lentää metallikannelle naama edellä. ”Idiootti,” Noah vain pudistelee päätään häpeissään. ”Taasko te pojat hyppelitte kannelta alas!?” Jack nostaa päätään ja näkee hieman topakan äitinsä iso muovikori täynnä vaatteita kädessään ja hyvin, hyvin vihainen ilme kasvoillaan. Jackin nenästä alkaa vuotaa verta. Hän nostaa äkkiä päänsä ylös ja tukkii vuodon kädellään. ”Eihän me, leikittiin vain konttien luona, etkö nähnyt?” ”Niinkö?” Jackin äiti kysyy epäilevän oloisena. Hän katsoo muita poikia jotka yrittävät hiipiä pakoon. ”Knives, missä lautasi?” ”Taisi… unohtua tuonne jonnekin. Kotiin kai.” Knives sanoo kangerrellen. ”Vai niin. Eihän se olisi tippunut alas?” Knives vilkaisee Noahia ja Reniä yrittäen saada heidän tukeaan, mutta he lähtevät heti juoksemaan pakoon. Knives vain vilkaisee Jackin äitiä, naurahtaa hieman ja lähtee kavereiden perään. ”Tänne sieltä! Vanhempanne kyllä kuulevat! Ja sinä tulet mukaani, saat auttaa näiden pyykkien kanssa,” Jackin äiti sanoo ja kääntyy poikaansa kohti, joka tosin on jo hävinnyt lautansa kanssa. ”Tulee liikaa isoveljeensä.” Parin minuutin päästä he tapaavat Alexerin neljännessä kerroksessa pienen korjaamon edessä. Se on ukko Ericksonin paikka jossa hän korjaa kaikkea kahvinkeittimistä alusten moottoreihin. Knives ja muut kyykkivät piilossa Ericksonin kaupan edessä olevien laatikoiden takana jonne Jack tulee hetken päästä. ”Pääsit pakoon näemmä,” Ren sanoo Jackille. ”Joo, mutta ei me vielä olla turvassa.” ”Äiti vie vielä laudan pois jos kuulee tästä,” Noah sanoo. ”Emme pääse lentämään edes altaalle.” ”Olkaa onnellisia että teillä edes on lauta,” Knives sanoo katkerasti. ”Miksi menit edes potkaisemaan hänet pois siitä?” ”Hän itse yllytti,” Noah sanoo. ”Älkää nyt tapelko.” Ren keskeyttää tilanteen. ”Parasta pysytellä piilossa iltaan asti, ehkä he unohtavat huomiseksi.” Yhtäkkiä iso rautainen jakoruuviavain kolahtaa Jackin päähän. Hän parkaisee kivusta ja menee maahan kyykkyyn kädet pään päällä voivotellen kivusta. ”Erickson,” Knives sanoo ja kaikki paitsi Jack nousevat ylös. ”Taasko piilosilla äitien kanssa,” Erickson kysyy. Hän on vanha mies, yli 60 vuotias mutta silti hyvässä kunnossa. Hänen likaiset hiuksensa ja takkuinen parta ovat jo harmaan valkoisia lukuun ottamatta erinäisiä mustia öljyläiskiä. ”Knivesilla ei näy lautaa. Taisitte taas hyppiä virtaan. Mitä tapahtui?” ”Öh, se vahingossa tippui… Alas virtaan,” Knives naurahtaa yrittäen keventää vähän Ericksonin tuomaa painostavaa ilmaa, suuresti epäonnistuen. ”Ukko, miksi löit minua!?” Jack nousee ylös ja karjaisee vihaisesti päin Ericksonin naamaa. ”Lyön uudestaankin jos haluat! Sinä se taisit taas yllyttää nuo kilpailuun?” Erickson nostaa hieman avaintaan mutta ei silti lyö. ”Annan kyllä laudan lainaan enkä kerro vanhemmillesi,” Erickson sanoo laudan menettäneelle. ”Saat tosin auttaa jos haluat sen.” Hän kopauttaa varoittamatta Jackia taas päähän. ”Sinä myös, muuten vien sinut suoraan Carolin luokse.” ”Mitä hittoa? Miksi muka suosit Knivesia?” ”Knives ei melkein hajottanut viime viikolla uutta aether moottoria. Elä luulekaan että olen unohtanut sen.” Jack vain voihkaisee syvään. ”Saan kuulla vielä äidiltäkin illalla.” Ren tulee ja taputtaa Jackia selkään. ”Voi, voi. Jack raukka,” Ren sanoo ja nauraa selvästi vahingoniloisena. ”Nähdään, me mennään pelihalliin.” ”Kuulkaas, ystävien pitäisi auttaa toisiaan tällaisessa tilanteessa,” Erickson mainitsee. ”Minulla on paljon hommaa ja tarvitsisin apua…” Ren ja Noah lähtevät heti juoksemaan pakoon. ”Sinun hommasi tiedetään,” Jack sanoo. ”Antaisit meidän edes värkätä koneiden ja pyörien kanssa, tavaroiden järjestely hyllyyn ja sotkujesi siivoaminen ei ole kivaa hommaa, ja palkka on työtäkin paskempaa.” ”Kiittämättömät.” Erickson nappaa Jackia paidasta kiinni ja raahaa hänet kauppaan, Knivesin seuraa kiltisti perässä. Kauppa on täynnä kaikenlaista rojua ilma-alusten koneista laiteajureihin ja aether lautojen pyöriin. Lähes kaikkea, mitä missään koneessa tarvitsee, löytyy Ericksonilta, kysymys vain on onko se ehjänä. Lattiat ovat täynnä laatikoita täynnä kaikennäköistä konetta, teräviä metalli reunoja törröttää joka paikasta ja laatikoiden lomassa on hankala kävellä. Takahuone on vieläkin sotkuisempi, ja haisee kamalalle sillä siellä asiakkaiden ei tarvitse käydä joten Erickson ei jaksa pitää sitä hyvässä kunnossa. ”Mistä edes olet löytänyt tämä roinan?” Jack kysyy katsellen nyrkin kokoista metallipalasta josta tulee ulos johtoja ja se näyttää ruostuneelta. ”Kuudessakymmenessä vuodessa ehtii nähdä ja löytää kaikkea.” ”Mutta mistä?” Knives kysyy. ”Ei tätä kaikkea ole Alexerissa. Muista kolonisaatio aluksista?” ”Sieltäkin. Nyt hommiin! Saatte siivota lattian ja laittaa takahuoneen järjestykseen, älkääkä yrittäkö livistää.” Tunnit kuluvat hitaasti. Yksitellen jokainen laatikko katoaa kaupan sisältä ja niiden sisältö menee suurimmaksi osaksi hyllyihin. Ruostuneet ja muuten vain hyödyttömän lentävät heti roskiin tai ukon korjattavaksi. Asiakkaita käy aina välillä, vain katselemassa ja muutama ostaakin jotakin. Yksi keski-ikäinen mies ostaa prosessorin vanhaan tekoälyrobottiin, pikkupoika taas uuden pyörän lautaan, jotkut hakevat ruuveja ties mihin ja toiset etsivät harvinaisempaa romua halvalla. ”Oletko koskaan huoltanut AFO:ta,” Knives kysyy kun hän on melkein valmis päähuoneen lattian kanssa, joka silti on hieman likainen ja pölyinen, vain laatikot on kannettu pois. Jack on jo mennyt takahuoneen pariin jotta hänkin pääsisi joskus pelihalliin. Erickson astuu kaupan ulkopuolelle ja istuutuu penkille. Knives tulee perässä mutta jää nojailemaan kaupan ovea vasten. Erickson ottaa rypistyneen keltaisen tupakan taskustaan ja sytyttää sen. Hän vetää syvään henkeä ja puhaltaa savun ylöspäin. Se imeytyy hetkessä katossa olevien voimakkaiden imureiden sisään lattiasta tulevan savun mukana ja hajukin häviää suurimmaksi osaksi. ”En ole huoltanut, mutta olen nähnyt läheltä. Mahtavia tekeleitä, jos niitä olisi enemmän kuin muutama, Alexerin valta voimistuisi huomattavasti. ” ”Eikö niitä voisi tehdä? Aether laudan pyörähän on sama kuin AFO:lla, tarvittaisiin vain isompi.” ”Ei se ole niin yksinkertaista. AFO:t eivät ole vain koneita, niillä on sielu toisinkuin laudalla.” ”Sielu?” Erickson vetää viimeisen pitkän henkäyksen tupakastaan ja heittää sen viereiseen roskakoriin joka surahtaa kun tumppi tippuu sinne. ”Tauko loppui. Meillä on vain muutama paska AFO joten sinun ei tarvitse tietää.” Erickson kävelee sisälle poika perässään. ”Menehän auttamaan, ehditte vielä sinne ihmeen pelihalliinkin jos toimitte nopeasti. Saat huomenna aivan uuden laudan lainaan jos haluat, mutta et mene hyppimään sillä kannelta, käytät allasta kuten muutkin.” Ericksonin äänensävy on tiukka, mutta hän on reilu. Hän ajattelee enimmäkseen muiden parasta. Hän on tuntenut nuo pojatkin jo pienestä asti ja opetti heidät lentämään laudoilla. Kello alkaa olla jo yli seitsemäntoista, ja toinen aurinko alkaa jo painua taivaanrantaan. Kolmas aurinko tulee ylös pohjoiselta taivaalta ja paistaa vielä pari tuntia ennen kuin sekin painuu alas tuoden yön perässään. Kuutkin alkavat kohta nousta. Kaikki kaupat, ruokalat, baarit ja muut tilat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ovat Alexerin sisätiloissa jaettuna viiteentoista kerrokseen, ja vain asumiseen tarkoitettavat kodit ovat kannen päällä jonne auringot paistavat. Jack ja Knives saavat kaiken valmiiksi kello kahdeksaantoista mennessä, ja he lähtevät vauhdilla pelihalliin kymmenennessä kerroksessa. ”Mennään heti aamulla altaalle,” Knives hihkaisee. ”Haluan kokeilla uutta lautaa ennen kuin muut ehtivät tukkimaan paikan.” ”Jep. Kannelta olisi kyllä mukavampi. Kyllä me osataan lentää, ne AFO:t vain tuli sattumalta tielle.” ”Tehdään nyt vain mitä he sanovat, meidän on sitten myöhemmin helpompi livistää takakannelle,” Knives sanoo leveä hymy kasvoillaan. He saapuvat hissille ja tunkevat itsensä sisään muutaman kymmenen muun kanssa samaan pieneen koppiin joka lähtee kulkemaan alaspäin. Alexerin sisätilojen ahtaat kadut on valaistu kirkkailla aether lampuilla jotka ottavat virtaa alla olevasta virrasta. Savua nousee koko ajan viemäriritilöiden kautta kerrosten välisistä tiloista. Jokaisen kerroksen katossa olevat voimakkaat venttiilit vetävät savua koko ajan sisäänsä jättäen sen kerrosten väliin ja taas ylempi kerros imee välistä tulevan savun nostaen sitä koko ajan ylöspäin kunnes se kaikki tulee Alexerin savupiipusta ulos. Kerrosten lattiassa leijailee silti sankka savu, sillä venttiilien imu ei yllä sinne, mutta ei se haittaakaan käveleviä ihmisiä. ”Nyt saat nähdä mihin pystyn todellisilla voimillani!” Noah karjaisee pelikoneen toisella puolella olevalle Renille. Ren vain naurahtaa hieman. ”Elä yritäkään, et sinä minua voita tällä kertaa!” Ren hakkaa nappeja ja tikkua nopeasti tehden pitkiä yhdistelmä hyökkäyksiä. ”Maista tästä!” Noah vain seisoo avuttomana ottamassa iskuja vastaan, ja loppuisku. Ren repii toiselta hahmolta pään irti ja iskee sillä hahmon kielekkeeltä alas ruosteisiin rautapiikkeihin. 10-7, Ren voittaa. ”Ei!” Noah karjaisee - hieman ylidramaattisesti - tuskissaan samalla lyyhistyen pelikonsolin eteen surkean oloisena. ”Miksi nyt?” Ren kurkkaa yläkautta pelikaapin toiselta puolelta leveä hymy kasvoilla. ”Jackin sinulle velkaa oleva pyörä onkin sitten minun. Otetaanko uusiksi?” Noah kurkkaa nahkalompakkoaan, ja näkee vain kolme kolikkoa ja yhden kahden sadan ronin setelin. ”Ei käy, minulla on vain päälle pari sataa… Miksi menin lyömään vetoa pyörästä? Vielä Jakosin mallista perhana!” Noah iskee nyrkkinsä ohjaimiin, näyttää kuin hän alkaisi itkeä. ”Koska olet idiootti. Menet lukkoon paineen alla. Pyytäisit enemmän viikkorahaa niin ei tarvitse lyödä vetoa tuollaisesta.” ”Porukat ei anna, menee jo tarpeeksi sarjiksiin.” ”Olisit sitten jäänyt Ericksonin luokse.” ”Mitä tahansa paitsi hyllyjen täyttämistä, sain siitä jo tarpeeksi kun hän opetti meitä.” Noah nousee lattialta ylös ja menee toiselle puolelle jossa Ren on. ”Sinulla on sentään rikkaat vanhemmat.” ”Jotka eivät anna sen enempää kuin sinullekaan. Tästä minä saan rahani,” Ren sanoo ja taputtaa konsolikaappia kuin vanhaa kamua. ”Sinua en jätä koskaan.” Ren sanoo tuon konsolille kuin parhaimmalle kaverille tai rakastetulle, hänen tekisi mieli halatakin mutta ei viitsi. Noah läpsäyttää Reniä hieman takaraivoon ja lähtee kävelemään poispäin. ”Tule, alkaa olla jo myöhä. Eikö sinulla ole koulua huomenna?” Ren lähtee kävelemään Noahin perään kädet niskan takana. ”Nukun tunnilla.” Matkalla hän nappaa pirtelön pelihallin myymälästä ja heittää pari kymmenen ronin kolikkoa pöydälle. ”Mansikkaa! Parasta.” ”Ei ole minun tulevaisuus hukkaan heitettynä.” Hissi laskeutuu kymmenenteen kerrokseen. Jack ja Knives juoksevat heti pelihalliin. Juuri kun he tulevat he näkevät Noahin ja Renin olevan jo lähdössä. ”Hei, minne te aiotte,” Jack huudahtaa. Noah ja Ren huomaavat silloin heidät. Ren ryystää jo viimeisiä jäätelöklönttejä pirtelöstä. ”Menen kotiin,” Noah ärähtää. ”Hävisin jo yli 500 ja sinun velkaa olevan pyörän jo tuolle,” Hän näyttää peukalolla Reniä kohti. ”Älkää nyt vielä lähtekö,” Knives sanoo. ”Ren ainakin tulee.” ”Totta kai!” Hän karjaisee heti innoissaan. ”Tarvitsisinkin uuden moottorin ja siivekkeet lautaani.” ”Katsotaanpa vain,” Knives sanoo selvästi kilpailuhengessä. ”Jos voitan saat itse kustantaa uuden laudan minulle.” ”Eikö se ole vähän epäreilua,” Ren sanoo. ”Minä en pyydä sentään uutta lautaa, se maksaa aika paljon enemmän kuin moottori ja siivekkeet.” ”Okei, Jack tulee puolellesi, joten jos te voitatte, kustannan puolet hänen velkaa olevasta pyörästä uuden moottorin ja siivekkeiden lisäksi.” ”No niin, pelataan!” Jack karjaisee matkalla jo pelihallin, valmiina voittamaan. ”Mikä ettei,” Ren sanoo. ”Ei Jackilla muutenkaan ole yksin varaa siihen pyörään pitkään aikaan, mitä nopeampaa saan sen, sitä parempi. Paras viidestä voittaa.” ”Tule nyt, Noah. Tarvitsen kaverin, voin maksaa sinunkin erän.” Vanhin kaveruksista vain kohauttaa olkiaan. ”Eipä minulla ole mitään hävittävääkään.” He menevät pöytätenniksen luokse ja ottavat mailat käsiinsä. Jack ja Ren toisella puolella, ja Knives ja Noah toisella. Peli jatkuu raivoisasti pallon lennellessä puolelta toiselle. Pieni väkijoukko lapsia kerääntyy heidän ympärilleen katsomaan peliä. Muutaman kymmenen minuutin jälkeen tulos on 4-4, seuraava pallo ratkaisee. Knives alkaa jo väsyä. Hän työskenteli monta tuntia ja aikoi tulla vain rentoutumaan pelihalliin. Ren taas on aivan innoissaan, hän on aina nauttinut pelaamisesta viettäen aikansa pelihallissa jos ei ole muiden kanssa. Knives on jo melkein lopahtanut väsymyksestä, mutta alus heilahtaa yhtäkkiä täysin varoittamatta. Ylhäältäpäin kuuluu vaimea tömäys ja kaikki aluksessa olevat heilahtavat tai lentävät maahan. Kaikki irtonainen tippuu alas hyllyiltä ja pingispöytäkin siirtyy paikaltaan. Knives saa lyötyä palloa juuri ennen heilahtamista ja pallo osuu toiselle puolelle pöytää. Ren on melkein kaatumassa maahan, mutta Jack tönäisee hänet pystyyn antaen parilleen tilaisuuden lyöd’ pallon takaisin. Alus heilahtaa taas ja ylhäältä kuulu iso räjähdys joka tulee melkein kymmenenteen kerrokseen asti. Knives kaatuu maahan, pallo osuu pöytään ja lentää maahan. ”JEE!” Ren karjaisee innoissaan, lyöden ylävitosia Jackin kanssa. ”Tuota ei lasketa, alus heilahti,” Knives protestoi vastaan. Hälytysäänet alkavat soida ympäri alusta ja koneet pysähtyvät. Koneiden humina ja niistä tuleva savu häviää, ja alus jää paikalleen ilmaan. Noah ja muut nousevat pystyyn hieman keinahtelevalla lattialla. Ympäriltä alkaa kuulua huutoja ja ihmiset miettivät mitä oikein tapahtui. Osa menee paniikkiin ja monet rynnivät kohti hissiä. ”Nyt on muuta ajateltavaa kuin jokin kilpailu,” Noah sanoo. ”Mennään äkkiä ylös!” Muut nyökkäävät ja he lähtevät heti juoksemaan hissille hätääntyneiden ihmismassojen keskellä. ”Onkohan se Bamar?” Jack kysyy katsellessaan ylös kattoon josta ropisee pölyä ja pieniä metallipalasia. He saapuvat hissille, tai ainakin niin lähelle kuin pääsevät sitä kun sadat ihmiset tukkivat sinne pääsyn. ”Emme koskaan pääse tästä,” Noah sanoo. ”Portaat,” Ren karjaisee. He juoksevat heti kerrosten välisille portaille, mutta nekin ovat melkein tukossa. He silti änkeävät ihmisten sekaan ja nousevat vähän kerrallaan. Ylhäältä kuuluu taas toinen räjähdys, nyt paljon lähempää. Ihmiset menevät äkkiä kyykkyyn, Knives ja muutkin, kun katosta tippuu taas tavaraa ja kaikki tärisee. He silti jatkavat matkaa kuten myös jotkut muut ihmiset. Monet menivät jo jokaisessa kerroksessa olevaan paniikkihuoneeseen josta voi myös evakuoida hätälaivoilla, mutta monilla on perhe ylhäällä. Jonkin ajan päästä he pääsevät jo toiseen kerrokseen. Ulkoapäin alkaa kuulua ammuskelua ja muutama räjähdys lisää, mutta ne ovat kauempana aluksen yläpuolella. Ren ja Jack pääsevät ensimmäisinä ulos pihalle. Ulkona on täydellinen kaaos, AFO:t lentelevät ympäriinsä, mutta he eivät tunnista niitä. Ne on maalattu sinivalkoisiksi, ja toiset ovat oranssimustia. ”Mitä hittoa täällä tapahtuu,” Ren kysyy järkyttyneenä. ”Mistä nuo AFO:t ovat? Ei millään ole näkynyt tuollaisia värejä,” Jack mainitsee. Kansi on täynnä räjähtäneiden AFO:den palasia. Kuolleita ihmisiä näkyy niiden alla ja veri valuu pitkin metallia. Ihmiset juoksevat paniikissa joka paikkaan, piiloon, etsimään suojaa, etsimään perheitään ja ties minne. Myös Alexerin turvajoukot ovat paikalla, mutta ne eivät ole menneet AFO:lla ylös, sillä niitä on vain muutama, ne eivät pärjäisi isompia joukkoja vastaan mitä taivaalla on, joten he yrittävät vain evakuoida kaikki aluksella olevat. Ren ja Jack juoksevat vähän kauemmas kannelle jotta he näkevät ylös asuntoihin. Jotkut asunnot ovat palasina ja tulipalo leviää siellä. ”Äiti!” Ren lähtee juoksemaan kohti asuntoja Jack perässään Knives ja Noah pääsevät ihmisten ohi ylös. He näkevät kahden kaverinsa juoksevan asunnoille, ja ovat lähdössä heidän peräänsä juuri kun joku nappaa poikia paidoista kiinni. He näkevät takanaan Jagranin, Alexerin tuuheaviiksisen turvajoukkojen ylipäällikön. ”Knives ja Noah? Oletteko kunnossa?” ”Joo,” Knives sanoo. ”Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Keitä nuo on?” ”Nyt ei ole aikaa. Te tiedätte tämän paikan paremmin kuin monet muut, menkää heti Ericksonin luokse ilmastointikanavia pitkin. Moottorit on pysäytetty, niin ette tukehdu.” ”Mutta porukat on tuolla!” Noah karjaisee ja osoittaa palavia rakennuksia. ”Ei ole aikaa! Ericksonilla pitäisi vielä olla se vanha AFO, käskekää kaivaa se esiin ja ohjatkaa sitä vaikka itse jos on pakko. Muuten kaikki täällä kuolevat. Teemme kaiken että saamme siviilit turvaan alempiin kerroksiin tai pois hätälaivoilla.” ”Hitto,” Knives ajattelee. ”Tule! Tiedän nopeimman reitin alas.” He lähtevät juoksemaan takaisin portaikkoa kohti, mutta menevät siitä hieman oikealle ison ilmastointikanavan suulle. He repivät sen auki nopeasti ja Knives kiipeää sisään. Juuri silloin yksi lähes kokonaan valkoinen AFO lentää heitä kohti. Se on menettänyt hallintansa ja syöksyy suoraan heitä kohti. ”Mene!” Noah karjaisee ja juoksee äkkiä pois tieltä. AFO syöksyy suoraan portaiden päälle, tappaen ties kuinka monta ihmistä ja tukkien tien. ”Knives! Oletko kunnossa?” ”Jotenkuten.” Noah kuulee vaimean äänen AFO:n takaa. ”Menen Ericksonin luokse. Lähde sinä porukoittesi luo!” Noah miettii hetken jättäisikö kaverinsa, mutta ei näe mitään tietä takaisin ilmastointikanaviin, AFO tukkii ainoan lähellä olevan reitin. ”Mikä hitto tämäkin on? Melkein kokonaan valkoinen… ei tällaista ole näkynyt lehdissäkään.” Hän on juuri lähdössä kun huomaa romuttuneen AFO:n selässä olevan toisen ohjaamon aukeavan. Pilotin paikan sisällä näkyy nuori, noin Noahin ja muiden ikäinen vihreähiuksinen nainen joka nousee tuoliltaan ylös. Noah vain katsoo naisen vihreitä hiuksia kuin transsissa. ”Oletko kunnossa!?” Noah karjaisee alhaalta. Nainen pyyhkäisee hieman verta pois kasvoiltaan ja katsoo kohti Noahia, mutta nainen vain kaatuu ohjaamon sisään, varmaan pyörtyi. ”Noinkin nuoria…” Noah kiipeää äkkiä AFO:ta pitkin ylös ohjaamoon jossa nainen makaa. Hän kokeilee naisen pulssia. ”Elossa, vain pyörtynyt. Tomisikohan tämä AFO?” Noah huomaa, että tuossa koneessa on kaksi ohjaamoa. Hän kävelee toisen luokse ja avaa sen luukun sivussa olevasta vivusta. Noah hyppää ohjaamoon ja se sulkeutuu hänen perässään, kuten myös toinenkin ohjaamo. ”No niin, miten tätä ohjataan?” Hän ottaa kiinni edessään olevista ohjaimista, kahdesta tikusta joissa on liipaisimet ja muita nappeja. Hän muistaa silloin naisen viereisessä paikassa. ”Parasta laittaa sinut ensin kiinni.” Hän ryömii ohjaamojen välisen tilan välistä toiselle puolelle ja laittaa naisen turvavyön päälle tukevasti. Noah heiluttelee ohjaintikkuja hieman ja painelee summanmutikassa nappeja toivoen että se käynnistyy jostain. Yhtäkkiä kone liikahtaa. Kaikki merkkivalot syttyvät ja ohjaintikkujen väliseen konsoliin alkaa ilmestyä tekstiä oudolla kielellä, jota Noah ei osaa lukea. AFO nostaa itsensä ylös ottamalla käsillään tukea maasta, kuin ihminen tekisi. Se nousee kokonaan seisomaan, tosin hieman horjuen. Ohjaamon luukku muuttuu kuin läpinäkyväksi kun sen ulkopuolella olevat monitorit käynnistyvät ja hän näkee ulos joka puolelle. Monitori näyttää tietoa ympäristöstä, se tunnistaa ihmiset, AFO:t ja aluksen jonka päällä he ovat. Noah katsoo kohti tuntemattomia AFO:ita, ja näkee niiden tyypin ja mihin ryhmään ne kuuluvat. ”Bamar? Kapinallisarmeija! Onko tämä aluskin heidän?” Noah ajattelee ja katsoo naista. ”Mistä he tuollaiset koneet ovat saaneet?” Yksi iso AFO lentää taas Alexerin kannelle romuttaen kontteja ja tehden isoja reikiä alukseen pudotessaan ja räjähtäessään. ”Alexer ei kestä enää kauaa. Missä hitossa Kniveskin on?” Knives ryömii haisevia ilmastointikanavia pitkin koko ajan alaspäin. Matka kestää kauemmin kuin portaiden kautta menisi, mutta ne ovat täynnä ihmisiä Räjähdykset ja tärinä lähenevät koko ajan yläkannen sortuessa koko ajan, ja isoja osia takana olevasta ilmastointijärjestelmästä on luhistunut kasaan, melkein jättäen Knivesin loukkuun. Hän silti jatkaa päättäväisesti jotta Alexer ei tippuisi virtaan ja tappaisi jokaista aluksessa olevaa. Knives on jo kolmannessa kerroksessa, kun yhtäkkiä kova humina alkaa kuulua joka puolelta ja tuulettimet käynnistyvät. Lämpötila alkaa nousta ja Knivesilla alkaa olla hankala hengittää. ”Perhana, moottorit ovat taas päällä! Kohta koko paikka on täynnä höyryä.” Hän ryömii nopeasti eteenpäin koko ajan kuumenevassa ilmastointikanavassa. ”Äkkiä, venttiili…” Knives näkee, kun alhaalta nousee iso määrä höyryä kohti ilmastointia. Höyry alkaa täyttää kanavaa kun Knives vetää itseään eteenpäin viimeisillä voimillaan. Yhtäkkiä kuuluu taas räjähdys, ja alus heilahtaa. Räjähdys irrottaa ilmastointikanavan katosta tiputtaen Knivesin kymmenisen metriä yhden talon katolle josta hän pyörii alas ja tippuu maahan. Hän karjaisee kivusta kun hänen kylkensä ja oikea jalkansa murtuvat. ”Ei ole aikaa…” Knives pakottaa itsensä ylös. Hän lähtee nilkuttamaan niin nopeasti kuin pystyy, ja huomaa silloin, että hänen oikea kätensä vuotaa pahasti verta. Syvä haava kulkee olkapäästä alaspäin kyynärtaipeeseen asti. ”En ole kuollut, voin tehdä vielä jotain.” Knives yrittää olla katsomatta muutamia kuolleita ihmisiä kaduilla joiden päälle on sortunut talo tai kerroksen katosta tippuva romu. Niitä ei silti ole niin paljon kuin kannella. Knives nilkuttaa itsensä jotenkuten portaille neljänteen kerrokseen. Hän pääsee pienellä yrityksellä alas neljänteen kerrokseen aina Ericksonin pajan eteen. Hyvin ja tiukasti järjestetyt hyllyt eivät ole vielä kaatuneet, joitakin osia vain on lennellyt ympäriinsä. ”Erickson!” Knives karjaisee niin lujaa kuin pystyy. ”Knives!?” Hän kuulee äänen takahuoneesta. Erickson värkkää jonkin romun kanssa vaikka koko alus sortuu hänen ympärillään. Erickson kääntyy ja näkee missä kunnossa Knives on. Hän juoksee heti pojan luokse. ”Mitä sinulle tapahtui?” ”Tulin tänne… Koska sinulla piti olla joku vanha AFO.” ”Jagranko sinut lähetti?” Knives vain nyökkää. Erickson ottaa lasinsa pois päästään ja hieraisee silmiään. ”Ei. Minulla ei ole enää sitä… olisi kyllä tullut tarpeeseen. Sinut täytyy silti saada kuntoon, minulla on lääkkeitä, eivät ihan laillisia, mutta ne vievät kivun pois, tuossa kunnossa et voi paeta.” Erickson kaivaa romukasasta pienen kaapin jonka hän avaa. Hän ottaa kaksi pilleriä jotka hän antaa Knivesille. ”Syö nämä, paikkaan myös kätesi.” Knives nielaisee pillerit yhtään epäröimättä. Kuluu vain pari sekuntia ja kipu katoaa kokonaan hänen kehostaan. Haava hänen kädessään vuotaa yhä verta, mutta siihen ei enää koske. ”Mitä ihmettä tuo oli? Ei edes väsytä enää.” ”Eräs kokeellinen lääke. Se korjaa kehoa ja poistaa kivun kokonaan, siinä on tosin omat riskinsä, mutta nyt ei voi muuta.” Ukko käärii Jackin oikean käden päälle harson joka pysäyttää verenvuodon. ”Kuuntele, lääkkeen vaikutus kestää pari tuntia, se korjaa sinut kokonaan, mutta jälkivaikutukset ovat kivuliaat. Pysyt hengissä, mutta kivun takia menet luultavasti shokkiin ja tajuttomaksi. Yritä päästä johonkin turvaan ja ihmisten lähelle siihen mennessä tai saatat kuolla ilman apua… Jos edes pysymme hengissä siihen asti.” ”Mitä minä sitten teen? Jotkut tuhoavat alustamme, ja isä, äiti ja pikkuveli ovat vielä ylhäällä!” ”He ovat jo varmasti turvassa! Sinunkin täytyy mennä pelastuskapseliin, niitä pitäisi olla riittävästi kaikille jotka selviävät.” ”Ei! Jack, Ren ja Noah ovat myös ylhäällä. Minun on pakko mennä.” Knives on ryntäämässä ulos, mutta ukko pysäyttää hänet. ”Odota! Ota tämä.” Erickson antaa Knivesille uuden laudan, se on pikimusta valkoisilla raidoilla. ”Tässä on vielä uusi pyörä.” Erickson ojentaa nyrkin kokoisen pyörän, joka on kuin pyöreä ruuvi jonka sisällä on pieni moottori ja tuuletin. ”Kiitos. Mitä sinä aiot?” ”Minun täytyy viedä Jagranille yksi laite, se voi auttaa pysäyttämään hyökkääjän.” ”Anna se minulle,” Knives sanoo hetkeäkään epäröimättä ojentaen kätensä Ericksonille. ”Minä pääsen nopeampaa, lisäksi portaat ylös on tukittu.” ”En anna lapsen mennä yhtään enempää vaaraan kuin mitä sinä jo aiot! Hae vain kaverisi ja häivy tästä aluksesta!” ”Ei siinä ole mitään järkeä! Tämä on kotimme. Minä taistelen viimeiseen jotta se pysyy myös kotinamme!” ”Perhana, täytyy laittaa lapsi vaaraan…” Erickson kaivaa paljon nyrkkiä isomman laitteen, joka on kuin pyörä mutta sen päällä on vihreä lisälaite joka kietoutuu pyörän ympärille. ”Tuo on pyörä AFO:hon, anna se vain ja ainoastaan Jagranille, hän tietää mitä tehdä sillä. Knives, häivy sitten tästä aluksesta. En anna itselleni anteeksi jos menet kuolemaan minun takiani.” ”Elä huoli.” ”Avaan sinulle vielä reitin, alus on jo tuhoutunut joten yksi reikä lisää ei haittaa.” Ukko kaivaa todella ison raketinheittimen esiin jota hän kantaa yllättävän keveän näköisesti ottaen huomioon hänen ikänsä. Hän kävelee ulos asunnostaan, tähtää ylöspäin seinää kohti ja ampuu. Raketti tekee seinään ison reiän josta tulee hieman aetheriä sisään, mutta ei niin paljon että se olisi haitallista. ”Kiitos vielä.” Knives vilkuttaa ukolle. ”Minä vien tämän Jagranille.” Knives ruuvaa Ericksonilta saamansa pyörän kiinni häneltä saamaan lautaan, ja hyppää sen päälle. Moottori ja pyörä käynnistyvät ja hän syöksyy ulos aukosta liitäen sisään tulevan aetherin päällä. Ren ja Jack juoksevat asuntojen luokse jossa on myös täysi kaaos päällä. Ihmiset pakenevat hädissään pelastusaluksiin tai etsivät toisiaan. Joka puolella kuuluu vain räjähdyksiä ja niiden seasta vaimeasti huutoja ja itkua. Jack ja Ren painavat silti eteenpäin nopeasti kohti kotejaan. He erkanevat toisistaan ja molemmat menevät kohti omia perheitään. ”Tavataan pelastusaluksilla,” Jack karjaisee Renille perään. Ren juoksee kohti omaa taloaan, isoa asuntoa joka on melkein korkeimmalla paikalla aluksen kannella. Ren on vain muutaman kymmenen metrin päässä asunnostaan, kun yhtäkkiä sinivalkoinen AFO rysähtää taloon ja se räjähtää tuhoten muitakin taloja ympäriltä. Ren lentää pitkän matkan ilmassa ja osuu puutalon seinään. Hän melkein pyörtyy kun ilmat lähtevät keuhkoista ulos. Ren nousee ylös haukkoen henkeään. Hänen kylkeensä ja alaselkään sattuu hieman, mutta mistään ei vuoda verta ja hän pystyy jatkamaan. ”Äiti… Äiti!” Ren juoksee paniikissa kohti talonsa raunioita kun joku karjaisee hänen nimensä. ”Ren! Täällä!” Ren näkee takanaan hänen naapurissa asuvan Bobin ja hänen perheensä, vaimo ja nuori poika. Heillä on pari kevyttä kassia mukanaan ja ovat selvästi lähdössä. ”Missä äiti ja siskot? Olivatko ne talossa!?” Ren karjaisee hädissään. ”Eivät, he lähtivät jo,” Bob sanoo. ”Hän käski meidän ottaa sinut mukaan jos emme olleet vielä lähteneet, hän arveli sinun menevän kavereittesi kanssa. Tulehan, mekin olemme lähdössä.” ”Minä tulen perässä, Jack ja muut ovat vielä täällä… En voi jättää heitä.” Ren lähtee heti juoksemaan alaspäin kohti Jackin taloa katsomaan, onko hän vielä siellä. ”Elä ole typerä, poika! He ovat jo menneet pois.” Ren ei kuuntele ja juoksee vain menemään palavien rakennusten ja huutojen ohitse. Bob perheineen lähtee itse kohti pelastusaluksia, hänellä on perhe huolehdittavana. Ren juoksee niin nopeasti kuin pystyy Jackin talon luokse. Koko alue on jo aivan liekeissä, melkein yksikään talo ei ole säästynyt. ”Toivottavasti Jack on kunnossa.” Ren alkaa olla jo todella väsynyt, hän on juossut jo monta kilometriä pitkin alusta. Hän ei silti välitä ja jatkaa menemään. Hän saapuu Jackin talon luokse, ja sekin on hajonnut ja koko alue on liekeissä. Hän näkee kaverinsa maassa polvillaan ”Jack!” ”Äiti… Äiti oli vielä talossa kun se…” Kyyneleet alkavat vuotaa pitkin Jackin poskia. ”Jack, meidän on pakko mennä. Missä muut perheestäsi ovat?” ”Isä ja muut menivät jo… Sanoin, että jään odottamaan äitiä, mutta…” Jack lyö nyrkkinsä maahan muutaman kerran niin lujaa, että hänen rystysensä alkavat vuotaa verta. ”Meillä ei ole aikaa, nyt on pakko mennä!” Ren repii Jackin väkisin ylös maasta, mutta hän työntää Renin pois luotaan. ”Tiedän kyllä…” Jack pyyhkii kyyneleensä hihaan. ”Missä Knives ja Noah?” ”En tiedä, he tulivat perässä. Varmaan menivät jo pelastusaluksiin.” Jack katsoo surullisen näköisenä palavaa kotiaan, kaikkea mitä hän omisti, ja miettii äitään. ”Mennään, me emme kuole täällä.” He lähtevät heti pelastusaluksia kohti, jotka ovat aluksen peräkannella joka ei vielä ole näyttänyt kärsineen niin pahasti. He juoksevat raunioituneen asutusalueen poikki kohti takakantta, mutta he joutuvat kiertämään kaukaa tulipalon takia. He hyppelevät raunioiden ja ruumiiden ylitse, yrittäen olla välittämättä niistä, heidän täytyy vain selvitä. He pääsevät takakannelle, joka ei ole romuttunut yhtä pahasti kuin asutusalue ja pääkansi, ja pelastusaluksia on vielä jäljellä. Puolustusvoimat keräävät satoja ihmisiä sisään ja lähettävät aluksia matkaan. Yhtäkkiä yläpuolelta kuuluu taas räjähdys, se on todella lähellä. Paineaalto heittää Jackin ja Renin maahan ja koneen osia lentelee heidän ympärilleen, ja yksi on tulossa suoraan heitä kohti. Jack nousee äkkiä ylös ja on vetämässä tajutonta Reniä pois alta. Se on vain sekunnin päässä heistä, mutta silloin Noahin ohjaama valkoinen AFO tulee suojaksi. Romu osuu AFO:n selkään horjuttaen sitä ja se kaatuu melkein Jackin ja Renin päälle, mutta ottaa tukea käsillään. Ren havahtuu silloin ja nousee äkkiä ylös. Noah painelee nappeja ja löytää ulkokaiuttimen. ”Oletteko kunnossa!” ”Noah?” Jack kysyy ihmeissään kun tunnistaa äänen. ”Mitä sinä siellä teet!?” ”Ota Ren ja lähtekää vain pois tältä alukselta! Minä… Teen mitä pystyn.” ”Oletko hullu, et sinä osaa ohjata tuota!” Ren karjaisee ”Ei ole muuta vaihtoehtoa. Menkää! Nyt!” Yksi oranssimusta AFO tulee silloin päin Noahia törmäten häneen. He molemmat pyörivät kannen päällä romuttaen vain lisää asuntoja. Noah liikuttelee ohjaimia ja vipuja yrittäen nostaa itsensä ylös. Molemmat koneet tippuvat kannelta alas, mutta oranssimusta korjaa heti asentonsa ja lähtee lentoon. Noah vetää hädissään molempia vipuja taaksepäin ja puristaa niistä niin lujaa, että painaa vahingossa kaikkia nappeja. AFO pysähtyy ilmaan ja lähtee lentoon. ”Alan jo saada tästä jotakin selvää. Polkimilla saan kaasua, nämä tatit ohjaavat käsiä ja kehoa… Yrittänyttä ei laiteta.” Noah polkaisee kaasua ja syöksyy oranssimustaa AFO:ta kohti törmäten siihen kun se oli lähdössä pois. Jokin menee rikki toisesta koneesta, se alkaa savuta ja tippuu alas räjähtämättä. Knives pyrähtää silloin Jackin ja Renin luo laudallaan ja AFO pyörä kädessään. ”Oletteko kunnossa?” ”Knives, missä sinä olit?” Ren kysyy. ”Ericksonin luona, minun pitää viedä tämä Jagranille.” Knives näyttää isoa pyörää. ”Oletteko nähneet häntä, kiersin aluksen ympäri mutta en nähnyt missään.” ”Ei olla.” Jack sanoo. ”Tule, meidän täytyy, mennä aluksille.” ”Missä Noah,” Knives kysyy. ”Tuolla, AFO:n sisällä.” Ren osoittaa ylös valkoista konetta kohti. ”Mitä? Miten hän on siellä?” ”En tiedä, mutta hän sanoi hoitavansa sen. Meidän täytyy mennä. Noah kyllä tulee, tiedät sen,” Ren sanoo. Juuri silloin toinen oranssimusta AFO tulee paikalle ja tönäisee Noahin takaisin kannelle asutusalueen päälle. Hän yrittää nostaa koneen ylös, mutta kaikki merkkivalot sammuvat ja ohjaamon luukku muuttuu takaisin harmaaksi kopiksi. ”Mitä? Käynnisty! Käynnisty perhana! Onko tässä mitään avainta?” Noah yrittää etsiä avainta ohjainten alta ja takaa kuten myös seiniltä, mutta ei löydä. Hän irrottaa turvavyön ja tutkii ohjaamojen välistä aluetta, jossa AFO:ta pyörittävä pyörä on. Pyörä on yhä päällä, mutta kone ei vastaa mihinkään. Noah ruuvaa pyörän irti mutta ei näe siinä mitään vikaa, toisaalta hän ei ole ennen edes korjannut pyöriä. ”En minä tästä mitään älyä.” Hän laittaa pyörän takaisin ja menee pyörän ylitse toiseen ohjaamoon pyörtyneen tytön vierelle yrittäen etsiä jonkinlaista avainta, mutta ei löydä sieltäkään mitään. ”Menikö se nyt rikki? Perhanan perhana!” Hän lyö konsolia vihaisesti. ”Menkää te aluksiin,” Knives sanoo kavereilleen. ”Minä menen auttamaan häntä.” Knives hyppää laudalleen ja lentää kohti Noahia. Huudot asuinalueelta ovat jo melkein hävinneet, joko ne ovat lähteneet pois tai jääneet raunioiden alle. ”Tule jo,” Jack karjaisee Renille ja on jo lähdössä aluksille päin. ”Ei, mekin menemme.” ”Olet idiootti, tiesitkö sen? Mitä me muka voimme tehdä!?” ”En tiedä mutta Noah on pulassa.” Ren lähtee juoksemaan takaisin, vaikka ovatkin vain vähän matkan päässä pelastusaluksilta. Jack miettii pitäisikö hänen lähteä perään vai ei. Hän ei halua kuolla ja hänellä on isä, pikkuveli ja -sisko odottamassa aluksilla. ”Hän on silti kaverini.” Jack lähtee heti Renin perään koneiden osien sataessa heidän ympärilleen. Knives saapuu AFO:lle ja yrittää aukaista ohjaamon, mutta vipu ei vastaa. ”Noah! Oletko siellä!?” Hän hakkaa ohjaamoa niin lujaa kuin pystyy. Noah kuulee koputuksen ja vaimean äänen ulkopuolelta. ”Knives? Sinäkö?” ”Avaa luukku!” ”Yritän, mutta se ei toimi!” Knives heittää lautansa pois ja yrittää väkisin vetää luukkua auki. Hän vetää kaikilla voimillaan, mutta se ei liikahdakaan. ”En saa tätä auki. Olethan kunnossa?” ”Ei mitään hätää… Vielä.” ”Aukea nyt!” Knives karjaisee ja vetää kaikilla voimillaan. Yhtäkkiä kaikki merkkivalot syttyvät ja ohjaamon ovi aukeaa. AFO nousee itsestään pystyyn ja Knives saa hädin tuskin pidettyä kiinni auki olevasta luukusta samalla kun hänellä on pyörä kainalossa. Noah iskee päänsä seinään seinään rajusti kun se nousee. Verta alkaa vuotaa hänen takaraivoistaan ja hän pyörtyy. ”Noah! Auta hieman,” Knives karjaisee ulkoa, mutta ei saa apua. AFO nousee seisomaan ja pysähtyy paikoilleen. Knives heittää pyörän sisään ja vetää itsensä ylös ohjaamon sisään. Hän huomaa Noahin ja hänen päästään vuotavan veren. ”Hei! Oletko kunnossa?” Knives ravistelee hieman Noahia, mutta hän ei liikahdakaan. ”Ainakin hän hengittää,” Knives sanoo kokeillessaan hänen pulssiaan. Hän huomaa silloin vihreähiuksisen tytön viereisessä ohjaamossa. ”Kaunis,” Knives ajattelee katsellessaan hänen kirkkaan vihreitä hiuksiaan ja rauhallista ilmettä, kuin mikään ei olisi vialla. ”Oletko kunnossa?” Hän ravistelee hieman tyttöä ja kokeilee pulssia. ”Elossa. Mutta mitä nyt?” Hän yrittää saada tytön turvavöitä irti, mutta ne eivät vain lähde, kuin jokin vetäisi niitä. ”Knives! Noah!” Knives kuulee silloin Renin huudon ulkoa. Hän kurkkaa ulos ja näkee Renin Knivesin lauta käsissään ja Jack tulee perässä. ”Mitä te täällä, menkää pois tältä alukselta!” ”Ei varmasti mennä kun te olette vielä täällä,” Ren karjaisee. ”Menemme yhdessä.” ”Idiootit.” Knives palaa takaisin ohjaamon sisään ja ottaa kaverin käsiinsä. ”Tulkaa auttamaan, Noah on tajuttomana.” Jack ja Ren kiipeävät koneen päälle ja Knives ojentaa tajuttoman pojan heille. He kantavat yhdessä Noahin alas. ”Mitä nyt,” Jack kysyy. ”Lähdemmekö?” ”Totta kai,” Ren sanoo. ”Ei meillä ole täällä enää mitään.” Ren nostaa Noahin Jackin reppuselkään ja he ovat jo valmiina lähtemään, mutta Knives jää tuijottamaan valkoista AFO:ta. ”Knives, tule jo.” Knives ottaa pyörän käsiinsä ja katsoo sitä hetken. ”Tällä voisin ehkä pelastaa Alexerin…” ”Elä kuvittelekaan,” Ren sanoo vihaisesti. ”Alexer on mennyttä.” ”Ei ole. Se lentää vielä, eikö?” Knives hyppää toiseen ohjaamoon ja luukku sulkeutuu hänen perässään. Ohjaamon monitorit menevät heti päälle. ”Antakaa anteeksi jos en onnistu.” Knives ruuvaa pyörän irti ja laittaa Ericksonilta saamansa vanhan tilalle. Pyörä alkaa heti surista ja se käynnistyy. Sen päällä oleva laite alkaa hohtaa vihreänä pyörän kiihtyessä koko ajan kunnes se saavuttaa huippunsa. Tikkujen välissä olevaan konsoliin ilmestyy taas tekstiä jota Kniveskaan ei pysty lukemaan. ”Program G, loading initiating. Mitä ihmettä?” Tyttö toisessa ohjaamossa alkaa heräillä. Hän pitelee päätään kivun takia. Tyttö katsoo hetken Knivesia ja hymyilee sitten hieman. ”Knives… Vihdoinkin.” ”Tunnetko minut?” ”Ai niin, sinä et tunne minua vielä.” ”Häh? Kuka olet?” ”Nimeni on Emeralda. Me…” Yhtäkkiä yksi oranssimustista koneista tulee heidän päälleen. Knives säikähtää hieman polkaisten samalla kaasua ja hän vetää tikut itseään kohti. AFO syöksyy oranssimustaa päin tönäisten sitä päällään. Vihollisen kone menee rikki ja tippuu aluksen päälle, mutta ei räjähdä. Knives ei päästä poljinta ylös ja he lentävät korkealle ylöspäin. AFO syöksyy kohti taivasta järkyttävällä nopeudella, paljon nopeampaa kuin mitä hän on koskaan mennyt laudalla. Hän nousee korkealle Alexerin yläpuolelle ja päästää kaasun pois. Hän vääntää toista tikkua ja AFO pyörähtää ylösalaisin leijuen hetken ilmassa. Knives katsoo ihmeissään maailmaa ympärillään. Hän ei ole koskaan nähnyt sitä tästä perspektiivistä. Pitkät aether virrat virtaavat kauas horisonttiin ja kuollut maa sen alla siintää ties kuinka kauas. Avaruuteen ulottuvat Karnei -vuoret näkyvät tavallista paremmin satojen kilometrien päässä. Pohjoisessa näkyy suuri pilvikeskittymä ja ne kerääntyvät yhteen paikkaan luoden kuin pyörteen taivaalle. Alexer näkyy suoraan alapuolella heijastaen kolmannen auringon purppuraista valoa. Knives pystyi vain uneksimaan AFO:lla lentämisestä. Hän unohtaa hetkeksi kaiken muun ja ottaa tuon planeetan sisäänsä. ”En ole koskaan ollutkaan tällaisen kyydissä.” ”Anna ohjainten olla, olen jo kunnossa.” Emeralda tarttuu tateista kiinni. ”Oletko varma? Sait varmasti pahan osuman päähän.” ”Elä minusta huolehdi.” ”Muuten, tiedätkö miksi he taistelevat? Miksi Bamarin alukset ovat täällä ja keitä nuo oranssimustat ovat?” ”En ole varma. Minä… Tulin tänne Bamarin mukana.” ”Mitä!? Kuulut vastarintaan?” ”Minun täytyi, se oli ainoa keino päästä luoksesi ja saada tämä alus.” Knives katsoo tyttöä silmiin, ja hänestä tuntuu, että Emeralda ei ole paha ihminen. ”Mitä sinä sitten haluat minusta? Miten muka tunnet minut?” ”Se on… Hieman hankala selittää. Mutta sillä ei ole nyt väliä, Alexer on tuhoutumassa ja vastarinnan kolonisaatiolaiva on tulossa tänne.” ”Bamar itse!? Miksi?” ”He aikovat ottaa Alexerin. Nuo toiset tulivat vain jostakin ja alkoivat hyökätä.” ”Pystytkö pysäyttämään heidät molemmat?” Emeraldan suulle nousee leveä hymy. ”Tottakai.”
