Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Fantasia Juokse niin selviät 3. Luku
QR-Code dieser Seite

Juokse niin selviät 3. Luku Hot

Toinen päivä

En muista aikaa ennen sotaa ja velhosotureita. Ennen kun elimme sopusoinnussa. Muistan vain sodan. Ja kylämme sortumisen. Ja isän ja äidin kuoleman.

Kokeet olivat jokavuotinen perinne, jossa kaikki 15-vuotiaat tyttö ja poika hyvyyskeijut joutuivat selvittämään erityisosaamisensa. Minä en saanut sitä selville.

Lennän ympäriinsä miettien elämääni. Isä kertoi että velhosoturit hyökkäsivät koska olimme heitä parempia. En kyllä usko selitystä, mutta minkäs teet. Lennän puuhun ja tarkkailen ympäristöä.

Kuulen velhosotureitten äänen ja piiloudun lehvistöön. Yht'äkkiä kaikki alkaa keikkua ja kiekkua. Viimeisenä kuulen vain äänen;

- Tällä kertaa et pääse karkuun tyttöseni

Herään tyrmästä ja tunnen järjetöntä kipua selässäni. Järkytyn tajutessani että siipeni on leikattu irti. Itken. Muistn kaikki lentopyrähdykseni. Ja nyt kun siipeni on viety, matkakin on kahta pidempi. Yritän nousta, mutta minua pyöryttää. Samassa kuulen askelia.

- Heipä hei, velhosoturi sanoo ja virnistää.

- Taidat kaivata jotain, hän sanoo ja nauraa.

Taistelen shokkia vastaan ja luon vihaisimman ilmeen kasvoilleni. Mies lähtee retuuttamaan minua kohti kidutuskammiota kohti. Siellä sinua hakataan niin kauan että kuolet. Yritän rimpuilla vastaan mutten pysty. Ketjut kalisevat kun minut kiinnitetään kiinni seinään.

Taas mustahuppuinen mies tulee kammioon ja ottaa ruoskan. Hän lätkii minua sillä ja selkäni on aivan verillä. Pyörryn ja olen varma kuolemastani. Seuraavaksi en muista muuta kuin jonkun joka irrottaa ketjut ja ottaa käsivarsilleen.

Herään niiityltä ja yritän lähteä lentoon mutta muistan. Eihän minulla ole enää siipiä. Huomaan velhosoturin tulevan lähemmäs ja peräännyn.

- Hei. En satuta sua, poika sanoo. Hän näyttää ikäiseltäni, mutten luota häneen. Poika näyttää pettyneeltä kun huomaa olevani varuillani.

- Olen Edward. Kuka sä oot? Mietin hetken kerronko hänelle mitään, mutta lopulta päätän kertoa nimeni.

- Caroline, sanon.

- Mä voin auttaa sua, Edward sanoo.

- En voi luottaa suhun. Olet velhosoturi, sanon ja uskon että hän on hetkenä minä hyvänsä kiinni kurkussani.

**************

Inspis hukassa, tää on lyhyti I know.. sorry!

Arvostelut

Käyttäjien arvostelu: 1 käyttäjä(ä)

Arvosana 
 
2.5  (1)
Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Juokse niin selviät 3. Luku 2018-03-31 16:45:29 Kirja * hiiri
Arvosana 
 
2.5
Kirja * hiiri Arvostellut: Kirja * hiiri    March 31, 2018
Top 50 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Huomaan että vastasit muutamiin kysymyksiini.
Mutta ensikisi, mielestäni etenet hieman liian nopeasti. Yht'äkkiä hän pyörtyy ja herää vankilassa kerrot että häntä ruoskitaan mutta jätät sen siihen, yht'äkkiä
Edward pelastaa tämän... miten?
Hän vain kävelee ulos vankilasta kantaen vankia?
Ja mielestäni voisit kuvailla enemmän, esimerkiksi miltä velhosoturit ja vankila näyttävät. Mutta mikäli inspiraatio meinaa kadota minulla on vinkki:
Jätä tarina hautumaan mieti suunnttile tai anna sen kokonaan levätä ja kirjoita jotain muuta.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
20
Report this review
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS