Henry (Muutos) Hot

2. luku

Kaikki alkoi kun minä, Aliisa ja Roni olimme kolmistaan kotona, kun Peter ja Liisa olivat risteilyllä. Ehdotin lapsille sellaista leikkiä, että tutkittaisiin talo läpikotaisin ja arvaatte varmaan, että he suostuivat.
Ensin tutkimme keittiön, sitten olohuoneen sen jälkeen suihkuhuoneen ja saunan. No, niistä ei vielä löytynyt mitään erikoista. Sen jälkeen menimme yläkertaan ja tutkimme Aliisan ja Ronin huoneen ja menimme vielä ullakolle tutkimaan, ei sielläkään ollut mitään.
Sitten pääsimme takkahuoneeseen. Siellä olikin jotain erityistä. Nimittäin vipu, jolla pääsisi hyvin oudonlaiseen paikkaan, mutta silti otimme riskin ja vedimme vivun alas ja ylös. Yhtäkkiä takka kääntyikin ympäri ja ehdimme juuri ja juuri ajoissa toiselle puolelle. Näimme siellä jotain outoa ja hyvin erityistä. Siellä oli paljon vanhoja kirjoja sekä vipuja, jotka todennäköisesti johtaisivat eri paikkoihin. Kirjat olivat suurissa kirjahyllyissä aakkosjärjestyksessä. Vivut olivat ympäri huonetta ihan epäjärjestyksessä.
Katsoimme kirjoja ja hämmästyimme, että ne olivat 1920-luvulta. Minä tutkin, mitä kirjoissa luki ja hämmästyin, että ne kirjat olivat Hemingwayn ja Eliotin kirjoittamia. Kirjojen tutkimisen jälkeen me otimme riskin ja vedimme yhden vivuista alas ja ylös. Siitä sitten kääntyikin seinä ympäri ja taas ehdimme toiselle puolelle. Siellä oli paljon vanhoja tavaroita ja taas kerran vipuja. Siellä oli sohvia, tuoleja, kirjoituskoneita, pöytiä, kääröjä ja pari autoa. Huone näytti, että siinä oli asuttu ajat sitten.
Kun olimme tutkineet tavaroita, menimme yhä syvemmälle eli vedimme taas uuden vivun alas ja ylös. Siitä tuli portaat alaspäin. Menimme portaat alas ja näimme siellä mitä kalleimpia ja ihmeellisimpiä tavaroita. Siellä oli nimittäin kultapatsaita, jotka olivat noin vuosilta 300-500 eaa. Ne olivat hämmästyttäviä patsaita. Egyptin kissojen- ja faaraoiden muotoisia ja ennen kaikkea siellä oli sarkofagi. Se oli ihmeellinen kokemus sellaiselle ihmiselle, joka on kiinnostunut historiasta.
Me vedimme vielä yhden vivun alas ja ylös. Siitä seinä avautui ylöspäin ja me menimme toiseen kammioon, jossa luki: "ETSIKÄÄ ULOSPÄÄSY OMIN AIVOIN. TÄÄLLÄ ON VAIN KAKSI VIPUA. JOS VEDÄTTE VÄÄRÄSTÄ VIVUSTA, LATTIA JA KATTO LIIKKUVAT YHTEEN, MUTTA HITAASTI ELI KEHOITAN VALITSEMAAN HARTAASTI!"
Luimme sen ja aloimme heti etsiä vipuja. Yksi löytyi, mutta emme olleet varmoja, onko se oikea vipu. Me etsimme vielä toista ja hetken ajan kuluttua sekin löytyi. Yritimme arvuutella, kumpi olisi oikea. Kun vedimme toisesta vivusta, lattia ja katto alkoivat liikkua hitaasti yhteen. Vielä oli mahdollisuus mennä ulos vetämällä toisesta vivusta, mutta se olikin piilotettu uudelleen. Etsimme sitä vilkkaasti ja vihdoin se löytyi.
Vedimme siitä, ja lattiaan tuli aukko, josta piti varmaankin hypätä. Me hyppäsimme aukosta alas ja ehdimme juuri ja juuri ajoissa pois kammiosta. Aukko oli kuin liukumäki, ja me päädyimme talon takana olevalle aukiolle.
Nyt sentään olimme kotona, mutta Peter ja Liisa olivat todella huolestuneita lapsistaan ja antoivat minulle palkkion huolehtimisesta. Palkkio oli se, että sain kaksi lisäpäivää lomaa ja kaksinkertaisen palkan kolmen viikon aikana. Se oli aivan ihanaa.