Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Fantasia Verikuu Lopun Alku
QR-Code dieser Seite

Verikuu Lopun Alku Hot

Päätin yhdistää Verikuu trilogian ykkösen ja kakkosen isommaksi novelliksi.Olen lisäillyt kappaleita ja korjannut joitakin niistä.Lisänyt yksityiskohtia ja laittanut enttistä paremmat dialogit.Kertokaapas mitä mieltä olette lukijat :D



Prologi:
Monia vuosisatoja sitten voimakas noita loi viisi kuolematonta.
Kuolemattomat olivat ihmisiä,jotka kykenivät muuttumaan muotoaan
eläimeksi tai taruolennoksi.Kuolemattomat olivat sidottuna luonnon kanssa,
josta he saivat kuolemattomuutensa ja voimansa.
Yksi kuolemattomista kykeni muuttamaan muotoaan jo ennen noidan puuttumista.
Hän yksi ihmisistä,jotka polveutuivat susista eli hän oli Susi-verilinjan ihminen.
Moni hänen kaltaisistaan muuttui vampyyreiksi,kun eurooppalaiset vampyyrit alkoivat hyökkämään
ja levittämään tautia heidän keskuudessa.
Noidat näkivät kuinka vampyyrit aiheuttivat tuskaa ja kuolemaa ihmisten keskuudessa.
He pyysivät voimakasta noitaa luomaan kuolemattomia,jotta luonnon tasapaino ei järkkyisi.
Hän loi kuolemattomat ja antoi Suis-verilinjan ihmiselle kyvyn tuntea luonnon muutokset
ja olla sidottuna luonnon kiertokulkuun,johon heidät oli jo sidottu.
Noidan tietämättömyys kostautui,kun verikuu nousi taivaalle.
Se antoi tälle kuolemattomalle rajattomat voimat.
Noitien keskuudessa liikkui huhu vampyyristä,jota ei voinut armeijat,
hopea aseet tai edes ihmissudet pysäyttää.
Kyseinen vampyyri oli pimeyden täyttämä ja sen oma ilmentymä.
Yksi kuolemattomista,joka kykeni vaihtamaan muotoaan kotkaksi lähti tiedustelemaan "tietoja".
Palattuaan kaikki kuolemattomat ja noita lähtivät lyömään "tuhoutumatonta" vampyyriä.
He löysivät vampyyrin ja taistelusta tuli verinen.
Kun vampyyri oli valmis tappamaan noidan,hän näki yhen kuolemattomista nousevan,
vaikka hän oli ihan henki hievärissä.
Kuolemattoman haavat paranivat todella nopeasti ja silmien väri muuttui kirkkaan punaiseksi.
Noita katsoi ikkunasta ulos ja näki kuun verenpunaisena.
Kuolematon ja vampyyri juoksivat toisiaan kohti ja törmäys kaatoi vampyyrin maahan.
Kuolematon muuttui sudeksi,joka oli kookkaampi kuin normaalisti.
Se hyökkäsin vampyyrin kimppuun ja puri sitä kuolettavasti.
Kun vampyyri oli muuttamassa muotoaan noita hyökkäsi sen kimppuun,
jotta se ei muuttuisi joksikin voimakkaammaksi.
Noita kivetti vampyyrin paikoilleen hetkellisesti ja
pyysi uupuneita kuolemattomia luomaan kehän vampyyrin ympärille.
Jokainen kuolematon oli pentagrammin sakarassa oman elementin kohalla.
Noita oli pentagrammin alempien sakaroitten välissä.
Hän liitti kuolemattomat yhteen ja alkoi "kuivattaa" vampyyriä hengiltä.
Kuolemattomat "kuolivat" yksitellen. Noita tiesi,että näin kävisi.
Kun neljä muuta kuoli ja hän näki viimeisen kuolemattoman kuolevan hitaasti,
koska verikuu antoi energiaansa viimeiselle kuolemattomalle.
Noita ei halunnut hänen kuolevan hitaasti,joten hän katkaisi "linkin".
Kuolematon jäi henkiin,mutta jokin oli muuttunut.
Kuolematon polvistui maahan ja alkoi haukkomaan henkeään.
Noita huomasi pelokseen,kun kuolemattoman silmien iirisekset muuttuivat verenpunaisiksi,
kulma hampaat pitenivät ja iho alkoi menettämään pigmenttiänsä.
Hän oli kauhuissaan,kun tajusi että loitsunsa tappoi hänet puoliksi.
Hän tajusi myös,että kuolemattomuus loitsu oli purkautunut,
mutta jättänyt jälkeensä kuoren.
Hän katsoi kuolematonta silmiin ja näki hänen todellisen itsensä "kuoren" sisällä.
He lähtivät "linnoituksesta",mutta sitä ennen noita vei "kuivuneen" vampyyrin hautaholviin,
johon hän lukitsi sen loitsulla ikuisuudeksi.
Vuodet kuluivat ja itse noitakin kuoli pois.
Hän ei muistanut sitä,että loitsut kumoutuvat kun noita kuolee.
Susi-verilinjan ihminen sai noidan kanssa lapsen,jonka he nimesivät Alexanteriksi.
Verilinja jatkui monia vuosisatoja,
kunnes 1600-luvulla Suomessa tuhottiin verilinjan viimeinnen jälkeläinen.
Neljä vuosisataa myöhemmin toivo heräsi siitä,että tätä Susi-verelinjaa ei tuhottukaan pois.
Toivo osottautui todeksi,kun alkoi liikkua huhuja vampyyristä,joka kykeni muuttumaan sudeksi
ja jota pelättiin ja kunnioittettiin.

Kappale I -Lopun alku-

Aurinko oli nousemassa ja ilma oli usvainen.
Daniel ja hänen tyttöystävänsä Mariia tapasivat paikassa,joka oli mäen huipulla.
He istuivat penkille ja tervehtivät toisiansa.
-Miksi me ollaan täällä? Mariia kysyi.
-Muistatko ensisuudelmamme? Daniel kysyi
Se tapahtui täällä,Mariia sanoi.
-Jep,Daniel sanoi heikko hymy kasvoillaansa.
-Mitä mietit? Mariia kysyi.
-Mietin miten pukisin mietteeni sanoiksi,Daniel sanoi vakavana
-Yritä,Mariia sanoi hymyillen.
Tunsin pistoksen sydämmessäni.Tulen kaupaamaa häntä ja hänen suloista hymyänsä.
Sanoin hänelle:
"Muistatko,kun keskusteltiin tulevaisuudesta ja mahdollisuudesta aloittaa puhtaalta pöydältä?"
Hän vastasi:"Muistan."
-Sähän tiedät,että haluan sinun parastasi ja sitä,että olet onnellinen,Daniel sanoi vakavalla ilmeellä ja äänellä.
-Oletko sanomassa sen mitä juuri pelkään? Mariia kysyi vakavalla,mutta peloissaan olevalla äänellä.
-Meidän molempien on aloitettava puhtaalta pöydältä,Daniel sanoi surullisella äänellä.
-Mitä tarkoitat? Mariia kysyi surullisella äänellä.
-Meidän on mentävä omille teillemme,Daniel sanoi vakavana,mutta surullisena.
-Haluatko erota minusta? Mariia kysyi itkien.
-En,mutta haluan sinulle hyvän tulevaisuuden ja onnellisen elämän.Enkä kuulu siihen,Daniel sanoi surullisella äänellä.
-Älä sano noin,Mariia sanoi surullisesti.
Daniel otti hellästi kiinni Mariian olkapäistä,katsoi häntä kyyneliä vuotaviin silmiin ja sanoi:
"Haluan,että saat hyvän tulevaisuuden,
onnellisen elämän ja mahdollisuuden aloittaa alusta puhtaalta pöydältä.
Sinä et muista keskustelusta mitään paitsi sen,
että minä annoin sinulle mahdollisuuden liikkua eteenpäin."
-Hyvästi,rakas,Daniel sanoi viimeisinä sanoina.
Daniel oli metsän laitamilla ja katsoi,kun Mariia katsoi ympärilleen.
Daniel oli murtunut päätöksestä jättää tyttöystävänsä,
jonka puolesta hän olisi valmis uhraamaan elämänsä.
Hän lähti juoksemaan syvemmälle metsään.
Lopulta hän polvistui maahan uupuneena ja murtuneena surusta.
Hän tunsi olonsa kuolleeksi,rikkinäiseksi ja masentuneeksi.
Hän teki jotakin mitä hän ei tekisi.Hän sulki ihmisyytensä ja hän alkoi oksentamaan verta.
Hän tunsi suunnatonta kipua kehossaan,joka pakotti hänet makaamaan maahan.
Hänen silmistänsä vuosi kyyneleitä.kyyneleet muuttuivat verisiksi.
Hänen ihonsa alkoi hajoillla joka paikasta.Hampaat putoilivat.Suusta tuli esiin suden kuono.
Kämmenet hajosivat ja niistä tuli etutassut.Hän alkoi repi paitaa päältäänsä pois.
Housut repesivät rikkii ja putosivat maahan.
Hänen susi-muotonsa turkki oli musta kuin yö.
Hän lähti juoksemaan vielä syvemmäs metsään,kunnes törmäsi retkeilijöihin.
Retkeilijät säikähtivät pahasti säikäyttäen Danielin.Hän katsoi retkeilijöitä ja alkoi murisemaan.
Yksi retkeilijöistä yritti huitomalla saada hänet pakenemaan,mutta turhaan.
Daniel tarttui oksasta kiinni ja veti sitä itseänsä kohti.
Hänen vetovoimansa lennätti yhden retkeilijöistä hänen eteensä.
Hän hyökkäsin retkeilijän kimppuun tappaen hänet.
Toinen retkeilijöistä tärisi peloissaan rukoillen jumalaansa.Daniel lähesty retkeilijää,
kunnes metsästä tuli esiin peura,jolla oli todella isot sarvet.Se juoksi Danielia kohti.
Sarvet puhkoivat hänen kylkensä.
Daniel ei pysty nousemaan maasta,koska haavat olivat syvät ja hän pystyi edes hengittämään hyvin.
Hän huomasi peuran muuttuneen mieheksi.Miehellä oli sarvet päässä.
Mies kumartui hänen vierellensä ja sanoi:"Jätä elävät rauhaan,susi.Kohtaat hänet tänään."
Mies käveli peloissaan olevan retkeilijän luo ja nosti hänet ylös.
Hän sanoi retkeilijälle:"Kaveri on saanut rauhan toisellapuolella.Hänellä ei ole kipua eikä tuskaa.
Tapaatte toisellapuolella tai uudestaan tässä tai seuraavassa elämässä."
Hän ohjeisti retkeilijän ulos metsästä.
Sitten hän katsoi Danielia ja sanoi:"Älä ole peloissasi,hän ei suutu sinulle.
Hän haluaa auttaa sinua ja otan osaa suruusi."
Mies muuttui Danielin silmissä peuraksi ja lähti pois päin.

Kappale II -Täydenkuun alla olet luonani-

Nousin maasta ja lähdin juoksemaan holtittomasti ympäriinsä.
Juoksin metsän syvyyksissä,kunnes pysähdyin juomaan lammelle.Katsoin taivaalle.
Se oli pilvetön täysikuu näkyi selvästi.Ulvoin ja lähdin juoksemaan kallion huipulle.
Aloin ulvomaan kuuta.Tuuli alkoi puhaltamaan kovaa ympärilläni.
Kuulin askeleita takanani ja näin naisen,jolla oli mekko,joka kimmelsi kuun valossa.
Kävelin hitaasti minua kohti.Häpesin mitä oli tapahtunut.
Hän polvistui ja silitti turkkiani.
Hän sanoi:"Kutsuin sinut tänne,koska olet surullinen ja et ole tasapainossa.Olet tappanut."
Tunsin piston sydämmessäni ja aloin alistua jumalataren edessä.
Hän sanoi:"Älä pelkää susi.En aijo raivostua sinulle.
Haluan,että käynnistät ihmisyytesi vaikka se kuinka sattuisikin."
Tein kuin hän käski.Sydämeni löi kovaa ja veri virtasi raivokkaasti suonissani.
Nousin seisomaan jaloillani.Irvistin henkisestä kivusta ja polvistuin maahan.Huohotin kovasti.
Kyyneleet vierivät poskia pitkin alas maahan.Avasin silmäni ja tajusin olevani alasti jumalataren
,Selenen edessän.Selene on kuun jumalatar.
-Nouse Daniel.Älä häpeä alastomuuttasi,Selene sanoi hymyillen.
Nousin ja kysyin:"Mitä teette täällä,jos saan kysyä?"
-Tunnetko sen ilmassa? Selene kysyi.
-Muutoksen?
-Kyllä,jotakin suurta on tapahtumassa.Uskon,että jopa jotain suurta ja pahaa,Selene sanoi vakaalla äänellä.
-Pahaa? Tietääksesi löin Williamin pari kuukautta sitten.
-Tiedän,mutta silti pimeys ympäröi kaikkialla,Selene sanoi.
-Pimeys on kuin luonnon voima.Ilman sitä ei olisi valoakaan.
Hän hymyili ja sanoi:"Se on totta."
Selene otti vasemman käteni kämmenestä kiinni ja tunsin kuinka energiavirtaus kulki läpi kehoni.
Sitten tunsin poltteen kämmenessäni ja siinä oli Pentaakkeli eli pentagrammi,jonka ympärillä on kehä.
-Esi-isiesi veri virtaa suonissasi,se vahvistakoon sidettäsi maahan,luontoo,esi-isiin,kuuhun
ja minuun.Minun aikani on lähteä.Ollos siunattu,Daniel,Selene sanoi.
Toistin perässä:"Ollos siunattu Selene."

Kappale III -Minä,lukio ja vihamiehet -

Aloitin koulun Lohjan yhteislyseon lukiossa.
Sain uusia ystäviä ja vihamiehiä.Kaveriporukkani kasvoi suuremmaksi kuin olisi voinut kuvitella,
kaksi vampyyriä,kolme ihmistä ja kaksi ihmissutta.Kunnon sekameteli soppa.
Vampyyri kaverini ovat yli 250 vuotta vanhoja.
Heidän nimensä ovat Alexander ja Alexandra.
Alexander tunnetaan 90-luvun pukeutumisesta ja jäljessä olemisesta.
Hän ei myös tunne nykypäivän sanontoja toisin kuin hänen siskonsa Alexandra,
joka tunnetaan huomiota herättävästä pukeutumisesta
ja siitä kuinka mieslauma seuraa häntä kieli pitkänä.
Hän kerto,että hän oli käyttänyt sitä hyväkseen.
Tietenkin kolme vanhaa kaveriani tuli samaan lukioon.
Joonas,Toni ja Jacob,josta en olisi uskonut,että se tulisi lukioon.
Joonas (Tuominen) harrastaa RC:tä ja laskettelua.
Hänet tapasin jo yläasteella ja hänellä oman tyylinen huumorintaju.
Toni on Eurooppalainen ihmissusi ja myös ainoa tummaihoinen ihmissusi,jonka tunnen.
Jacob on ihmissusi,jonka sukujuuret tulevat Ameriikan alkuperäiskansalta.
Sen takia hän muuttuu kokonaiseksi sudeksi.
Hänet tunnetaan lihaksikkaasta ulkonäöstä ja siitä kuinka tytöt kuolaa hänen perässäänsä.
Sain myös kaksi muuta ihmiskaveriani,joka ovat Emilia pääskynen ja Roosa Anderson
Emilia Pääskynen on todella älykäs,vaikka hän onkin blondi.Hän saa aina loistavia tuloksia kokeista.
Roosa Andersonin Faija on jenkeistä ja mutsi on suomesta.
Hänen faijansa on kouluttanut hänestä selviytyjän ja hitonmoisen taistelijan,
jolle ei kannata mennä aukomaan päätään.
Itse olen 17-vuotias vampyyri,joka poikkeaa muista vampyyreistä.
Kykenen muuttamaan muotoani sudeksi ja kykenen asioihin joihin muut eivät kykene,
kuten pakottamaan muita vampyyrejä ja ihmisusia.
Thomasin mukaan kuulun Susi-verilinjan vampyyreihin,
jotka polveutuivat alunperin susista ja olivat ihmisiä
ennen kun tauti muutti heidät vampyyreiksi.Noitien mukaan taas olen Kuolematon Alfa.
Salainen haaveni on tulla räppäriksi ja saada tyttöystävä,
joka saisi tuntemaan itseni arvokkaaksi ja ihmiseksi.
Vihamieheni ovat ihmisusia,jotka pitävät minua uhkana heidän "kuningaskunnalle."
Kuulin,että heidän Alfansa olisi kuollut parisen vuotta sitten,mutta sitä ei ole vahvistettu.

Kappale IV -Toinen koeviikko-

Toisen jakson koeviikko oli alkanut.Tänään kokeena on bilsaa.
-Mitä mietit Daniel? Jacob kysyi.
-Haistan vihaa,pelkoa ja sotaa ilmassa.
-Oletko tosissa? Jacob kysyi uudestaan.
-Olen.
-Oke,Jacob sanoi
-Mun pitää lähtee.
-Mihin? Jacob kysyi taas kerran.
-Bilsan kokeeseen alimmassa kerroksessa.
Hyppäsi koulun ylimmästä kerroksesta alas.
Menin kokeeseen ja tehtyäni kokeen nukahti.

Kappale V -Skoll & Hati-

Nousin maasta ja näin sen tammen,jonka oksalla istui sama korppi,joka välähti kuoleman symboolina.
Puun takaa tuli Skoll ja Hati,jotka olivat osana Skandinaavian mytologiaa.
Skoll vahti kuutamme ja Hati Aurinkoamme.Polvistuin heidän edessä.
Hati käveli oikealle puolelleni ja Skoll vasemmalle puolelleni.
Huomasin kuinka he alkoivat sulautua minuun,
tunsin sen ja huomasin,että vasemman käteni tatuointi oli kasvanut.Siihen oli tullut juuret.
Seuraavaksi huomasin kuinka aloin muuttua pikkuhiljaa sudeksi.
Suden tassut tulivat käsien sisältä,luuni murtuivat ja järjestäytyivät uudestaan,
suden kuono tuli suustani ulos ja nahkani repeili kaikkialta auki.
Lopuksi silmäni eivät olleet siniset enään,vaat vaihtuivat punaiseksi.

Kappale VI -Kokeitten surullinen päätös-

Heräsin siihen,että kirjoitusalusta oli yltä päältä verestä.Se oli omaani.
Järkyttyneenä lähdin kävelemään koe kädessä juhlasalin lavaa kohti ja annoin sen opettajalle.
Sen jälkeen kävelin salin toiseen päähän ja avasin oven.
Oven toisella puolella oli seitsemän ihmissutta,joista kuusi oli aseistautuneita.
-Mitäs helvettiä tämä on?
-Sitä helvettiä,Niklas niminen ihmissusi vastasi.
Niklas heitti minut ovien läpi salin lattialle.
Sen jälkeen hän potkaisi minulta ilmat pihalle.En voinut hengittää.
Loput ihmissudet tulivat "ovista" sisään ja osoitti kokeissa olevia aseilla.
Nousin seisomaan ja Niklas työnsi kätensä rintakehäni sisälle.Hän repi sydämmeni irti!
Ennen kuolemaani,kuulin yhen tytön pelosta johtuvaa itkua ja kaikki pimeni...

Kappale VII -Uudelleensyntynyt-

Kuulin ääniä,mutten nähnyt.Kuulin sydämen lyöntejä.
Avasin silmäni ja nousin seisomaan pystyy nähdäkseni saman puun,joka oli unessani.Se oli tammi.
Sen takaa tuli kaksi sutta,Skoll ja Hati.Sudet kävelivät kohti minua
ja tunsin pientä poltetta vasemmassa kädessäni.Tatuointi kasvoi niin kuin unessani.
Sudet lähestyivät.Tunsin kuinka polttava kipu ympäröi kehoani.
Tunsin myös kuinka sudet sulautuivat kehooni.
Tunsin kuinka kehoni alkoi muuttua sudeksi

Kappale VIII -Alfan paluu-

Koe tila oli kaaoksen keskellä.Ihmissudet osottivat ihmisiä aseilla.
Ovien läpi tuli ihmissusi,joka oli järkyttynyt näkemästään
-Mitä helvettiä sinä Niklas teet? Mikael huusi niin,että se kaiku koko tilassa.
-Ai sä vanhus oot viimein palanut.Olen ottamassa koulua valtaani,Niklas vastasi.
-Muuttamalla ihmisiä ihmissusiksi vastoin heidän oma tahtoaan? Mikael kysyi.
-Juu ja poistu tietäni tai hoitelen sinutkin,Niklas tivasi.
Mikael katsoi ruumista ja sanoi:
"Et tiedäkkään mitä olet mennyt tekemään."
Yhtäkkiä taustalla kuului voimakas ulvominen ja isokokoinen harmaasusi ilmestyi.
Se katsoi Niklasta ja vaihtoi silmien väriä punaiseksi.
Niklas oli peloissaan ja käski miehiään ampumaan sen.
Neljä ihmissusista tähtäsi ja painoivat liipaisimesta.
Aseet eivät ampuneet vaan ne rähähtivät kirjainmellisesti heidän naamallensa ja he kuolivat siihen.
Yksi alkoi tulittaa,mutta susi tarrasi aseseen ja repi sen irti yhdellä repäisyllä.
Sen jälkeen se iski ihmissutta kaulaan ja purema tappoi hänet
Yksi miehistä alkoi tulittamaan.Susi juoksi häntä päin ja muutti muotoaan.
Mies huomasi,että se oli Daniel joka oli sudenmuodossa.
Niklas katsoi ruumista ja näki sen palaneen tuhkaksi ilman tuulta.
Daniel repi ihmissudelta sydämen irti ja repi aseen irti.
Hän tähtäsi aseelle Niklasta,paitsi Mikaelia
Niklas muutti muotoaan sudeksi ja hyökkäsi Danielia kohti.
Daniel ampui lippaan loppuun ja heitti aseen pois.
Hän juoksi Niklasta kohti ja törmäyksen voima lennätti Danielin.Hän hidasti lentoa kädellään.
Hän iski vasemman kädensä maahan ja sen tatuointi alkoi kasvamaan lisää.
Hän muuttui sudeksi.
Hänen silmien väri kertoi kaikille,että hänellä on Alfa-status.
Niklas muuttui takaisin ihmiseksi ja alkoi nähdä näkyjä,Kolmesta sudesta,
kahdesta sudesta ihmisen kanssa ja lopuksi yhen,jolla oli punaiset silmät
Hän muutui takaisin sudeksi.Hän huomasi kuinka Daniel hyppäsi hänen päällensä ja kaatoi hänet maahan.
Daniel iski hampaansa hänen lihaansa.Kuului kivun huutoja.
Daniel katsoi ja näki kuinka epätoivoisesti vakavasti haavoittunut Niklas yritti paeta.
Daniel muuttui takaisin ihmiseksi.Mikael meni Niklaksen luo ja Niklas rukoili häneltä anteeksiantoa.
Mikael kuiskasi hänen korvaansa "anna anteeksi" ja repi hänen sydämmensä irti.
Mikael kääntyi Danielin suuntaan.
-Kuka olet? Daniel kysyi ihmeissään.
-Olen Mikael,Mikael sanoi
Hymyilin.Menin lavan päälle ja aloin käyttämään taivutustani
-Jatkakaa koettanne,ette nähneet tai kuulleet mitään.Hyvää päivän jatkoa.

Kappale IX -Valinta-

Kävelimme lukion hallinto tilaan.Sielä oli meitä vastassa lukion vararehtori.
Hänellä oli käsissänsä lista ja hän neuvoi minua laittamaan nmeni niihin.
-Kirjoittakaa nimenne tähän ja tähän kohtaan,rehtori ohjeisti.
-Mitä nimien kirjoittaminen hyödyttää?
-Koulu hyötyy tästä ylilonnollisesta rekisteristä sillä tavalla,
että se voi ohjailla ja avustaa oppilaita,jotka eivät ole ihmisiä,Mikael sanoi.
-Eli aikanasi ihmiset,ihmissudet,noidat ja vampyyrit elivät sulassa sovussa?
-Elivät,kunnes laumani hylkäsi minut jälkeensä,Mikael totesi.
-Hylkäsivät oman alfansa oman onnensa nojaan.
-Juuri niin,Mikael sanoi vakavana.
-Ja päätit silti palata vanhoille reviireillesi.
-Kuulin,että Lohjan keskusta on kaaoksen partaalla ja se pahenee,
kun Parasupo säästöjen nimissä poistaa yksikön Lohjalta,Mikael sanoi surullisella äänen sävyllä.
-No älä.Meidän pitää selvitä omillamme niin,kuin luonnon laki määrittelee.
-Minkälaista oli edellisessa koulussasi? Mikael kysyi.
-Ai yläasteella?
-Juuri siellä,Mikael vastasi
-Ei mitään erikoista.Kusipäitä siellä,täällä.Vampyyrejä neljä ja ihmissusi vain kolme.
-Ketkä? Mikael kysyi innostuneella äänellä.
-Toni,Karoliina ja Jacob.Jacob ja Toni ovat täällä ja Karoliina tulee,
jos yläasteen lukio suljetaan.
Puhelin alkoi väristä taskussani,joten nostin sen ja näin nimen "Thomas".
Vastasin puhelimeen:"Moi."
"Moi."
"Mitä asiaa Thomas?!"

Arvostelut

Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Verikuu Lopun Alku 2016-08-12 18:22:05 J.D.Sund
Arvosana 
 
N/A
J.D.Sund Arvostellut: J.D.Sund    August 12, 2016
Top 50 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Lukekaa koko versio,kiitos :D

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS