 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moi lukutoukka91!
Hyvä aihe! Tai siis ei sinänsä hyvä, mutta tuosta ei voi liikaa kirjoittaa. Selkeä juoni ja hyvin rakennettu kerronta.
Älä paljasta liikaa. Tuo, että toisessa virkkeessä kerrot mitä tulee tapahtumaan, latistaa tunnelmaa koska lukija tietää jo mitä odottaa. Tuossa olisi voinut aloittaa esimerkiksi seuraavasti.
"Sirja oli kaunis, Hän seurusteli Markon, aivan normaalin nuorukaisen kanssa.". Ja sitten jatkaa tuosta kuvailuilla, kunnes viimein läimäytät lukijaa väkivallan draamapommilla poskelle.
Kun käytät vertausta, niin mieti tarkkaan pitääkö se paikkansa.
Kirjoitat: "...kasvot ihmeen kalpeat ja huulet silti kadehdittavan pulleat.".
Mielestäni kalpeat kasvot eivät pois sulje pulleita huulia. Kapeat kasvot sen sijaan voisivat sen tehdäkin.
Ajatus: "...kasvot kalpeat ja huulet kadehdittavan pulleat.".
Poistin myös täytesanan ihmeen. Jos ne ovat kalpeat, niin ne saattavat olla poikkeuksellisen kalpeat tai todella kalpeat, ja tällöin poikkeuksellinen vertaa kasvojen väriä normaaleihin, yleisesti tunnettujen kasvojen väriin, tai todella viittaa vain yleiseen hämmästelyyn.
Koeta tiivistää sanoma mahdollisimman yksinkertaiseen pakettiin.
Kirjoitat: "Sirja nousi hitaasti ylös ja silloin alkoivat kyyneleet tulla esiin.".
Ajatukseni: "Sirja nousi hitaasti ylös, ja kyyneleet alkoivat virrata.".
Eli turhat silloin ja tulla esiin ilmaukset pois, ja vain ydinsanoma jää jäljelle.
Nämä on kuin alkoi kävellä on käveli, lähti tulemaan on tuli jne. Eli sano vain se, mikä viestin välittymiseksi lukijalle on pakko sanoa.
Käytä oikeaa konjunktiota.
"Enää Sirja ei käy töissä kun ei pysty kulkemaan...".
Ajatukseni: "Enää Sirja ei käy töissä, sillä ei pysty kulkemaan...".
Tuohon kun sanan sijaan olisi voinut käyttää myös koska sanaa.
"Kyyneleet valuivat vuolaina Sirjan poskilla.".
Juuri tällaisia! Hyvä! Lyhyttä, yksinkertaista ja todella selkeää tekstiä, jonka viesti on vahva! :D Hyvä!
"ruvettava" on puhekielen ilmaisu, eikä oikein sovi kaunokirjalliseen tekstiin. Alettava tai käytettävä (tuossa yhteydessä) olisi ehkä parempi.
Kirjoitat: "Sirjan sielun syvät haavat paranivat ajan myötä mutta arvethan siitä jäi jäljelle.".
Ajatukseni: "Sirjan sielun syvät haavat paranivat ajan myötä, mutta arvet jäivät jäljelle.".
Eli ensimmäinen lause on kaunis, selkeä ja hyvin kirjoitettu. Mutta - sanan jälkeen sorrut hieman täyttelyyn ja tuollaiseen "no niinhän siinä sitten kävi..." kirjoittamiseen. Vältä sitä, sillä osaat kirjoittaa todella hyvin kun keskityt.
Kaikkiaan novelli oli hyvä. Erityisesti teema ja aihe oli hyvin valittu ja tuotu esiin. Ikävä kyllä tuo taitaa olla monelle arkipäivää, kun miehet tekevät itsestään marttyyreitä ja koettavat pitää naisen otteessaan uhkailemalla ja kertomalla että tappaa itsensä.
Kiitos onnellisesta lopusta! :D
