 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hei taas Väinämö!
Edelliseen katkelmaasi liittyen jää taas arvailujen varaan, miten tähän tilanteeseen on tultu! :D
Olen monelle näille sivuille novellejaan jättäneille sanonut, että lukijalle täytyy jättää ajattelemisen aihetta ja mahdollisuus tehdä omia päätelmiä, sinulle ei todella voi sanoa samaa! Mielestäni monien näitä sivuja käyttävien tulisi todella tutustua tapaasi kirjoittaa...minä mukaan lukien!
Tavassasi kirjoittaa ympäristöstä tulee yhdentekevää, pelkkä välttämätön paha matkalla ajatuksiin ja pohdintoihin. Harmittelin aluksi, kuinka pintapuolisesti kuvailet maisemaa polun varrella (vaikkakin kissanpentuvertaus oli mainio) ja miten epäselväksi paikka, johon tapahtumat sijoittuvat jää. Siinä vaiheessa, kun pianonsoitto alkaa, tuo harmi katosi. Oli vain kirjoittamasi teksti ja tarina, joka nielaisi mukaansa.
Pari pientä asiaa kuitenkin särähti hieman korvaan.
Käytät termiä "kuten sanottu" kohdassa "Tämä saa mielenkiinnon heräämään, sillä kuten sanottu, ihmiselo yleensäkin kiinnostaa minua...". Jäin pohtimaan, onko termi tarpeellinen, vai olisiko virke kantanut itseään ilmankin. Ja luettuani kohdan pariin otteeseen, totesin tuon tarpeettomaksi...siis omasta mielestäni. Ja jäin pohtimaan, että kuka muka on sanonut.
Toinen asia oli Sillanpään lainaus, joka nimenomaan painottaa sitä, että olen liikkunut ja tulen liikkumaan, joka sai minut pohtimaan entistä kiivaammin, että missähän nyt liikutaan! :D
Pohdiskelit päähenkilön ajatuksissa kiivaasti soittajan kauneutta, erityisesti hiuksia, ja mainitsit kasvot (mielestäni melko isossa roolissa). Kuitenkin kun soittaja katkaisi mielettömän ajatusvirran (erittäin onnistunutta pohdiskelua!) "Toivottavasti pidettiin.", ei kasvoista mainittu mitään! Hiivatti Väinämö! Nyt minua kiusaa pitkään, näyttikö soittaja hyvältä vai ei!!! :D
Ajatuksen juoksun muuttuminen dialogiksi vaihtaa kirkkaan päivän yöksi. Tapasi kirjoittaa ajatuksista ja pohdiskeluista on runollista ja soljuvaa, kun taas päähenkilön tapa puhua on erittäin "rahvaanomaista" ja jopa karua. Tämä ei ole huono asia, vaan nimenomaan hyvä! Ihailen tapaasi kirjoittaa ikään kuin kahdesta eri ihmisestä, joista toinen on kaunopuheinen ja herkkä, kun taas toinen on joku omituinen savolainen, jonka vaatteet on hieman resuiset ja olemus rujo! :D
Harmittavaa tässä on se, että tästä "kritiikistä" ei varmastikaan ole juuri hyötyä, sillä todella pidin lukemastani! Taas jäi harmittamaan edellisen katkelman ja tämän katkelman väliset tapahtumat...miten hiivatissa oli päädytty jonnekin pellon reunaan???!!!
Kiitos jälleen hyvästä katkelmasta!
Ps. pelto oli varmasti jäänyt kesannolle, sillä EU vaatii ja maksaa tukia sen mukaan, että tiettyjä peltoja "kierrätetään" kesannolla aika ajoin. Joku luonnonsuojelullinen ja monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvä homma! :D
