Tekstissä on vahvaa omakohtaisuuden tuntua. Lukija pääsee hyvin sisälle kertojan maailmaan, teksti on uskottavaa ja selkeää.
Jos ajattelen tekstiä kaunokirjallisena tekstinä, niin ongelmallista on selkiytymätön genre. Alusta tulee mieleen mielipidekirjoitus, sitten teksti muuttuu tarinamaisemmaksi, mutta varsinaisesti teksti ei ole tarina tai novellikaan. Lyhyeltä tekstiltä vaaditaan tyylillistä yhtenäisyyttä, syvyyttä ja tiiviyttä enemmän kuin pitkältä. Jos haluat vielä edelleen kehittää tekstiä, niin pienet kielioppivirheet voisi siivota pois, mielestäni myös lääkärin "hoono soomi" ei ole toimiva ratkaisu. Ei liene sisällön kannalta merkitystä sillä, että lääkäri oli ulkomaalainen.
Kannustan jatkamaan kirjoitusharrastusta, olit hyvin käsitellyt vaikeaa aihetta.
2 kohdetta - näytetään 1 - 2 |
Järjestys
|
2 kohdetta - näytetään 1 - 2 |
Tämä on mun ihkaensimmäinen novelli viime kesältä, oli jäänyt koneen syövereihin pyörimään ja nyt inspiksen herätessä ajattelin julkaista kehitysideoiden toivossa.
Loistavaa rakentavaa palautetta E, kiitos siitä! Itsekin mietin ihan samoja juttuja nyt myöhemmin tekstiä lukiessani.
Masennus koskettaa aiheena paljon, vaikka en itse sitä ole sairastunut. Lähipiirin kautta olen kuitenkin valitettavasti joutunut seuraamaan sitä läheltä, ja sen vuoksi siihen liittyviä syitä ja seurauksia on tullut pohdiskeltua paljon. Masennus on yhä jollain tapaa tabu länsimaisissa yhteiskunnissa, ja juuri sitä näkökulmaa halusin tuoda esille tekstissäni.