Hei haterain!
Ajattelin arvioida tekstiäsi, kun pidän sen sisältöä kiinnostavana. Itse kirjoitan tekstejä aina sisältö edellä, muu kikkailu tulee sitten sen perässä.
Teksti puhuu aluksi auttamishalusta, sen vaikeudesta. Oman itsensä huonoksi tuntemisesta. Epävarmuudesta. Auttaminen jää kuitenkin jonnekin, joku tai jokin estää sen, ja ajattelu siirtyy omaan lähimenneisyyteen muistelemaan omaa "tuhon tietään".
Kirjoitus muistuttaa päiväkirjatekstiä, eikä siinä sinänsä mitään pahaa ole. Sisältö jää kuitenkin jotenkin leijumaan ilmaan, ajatuksen virran tyyppisesti tulematta mihinkään lopputulemaan. Se itseäni hiukan häiritsee.
Itse tekstiin kaipaisin jaottelua kappaleisiin lukemisen helpottamiseksi. Myös aika monta pilkkua on jäänyt unholaan ja siksikin teksti tuntuu pötkömäiseltä välillä. Mielestäni teksti kaipaa vielä hiomista niin teknisesti kuin sisällöllisestikin.
Pidin silti siitä, että pohdit asioita, kirjoitat niitä ylös ja uskalla jakaa muille. Kiitos siitä.