 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Tämä oli selkeä ja helppolukuinen kertomus juomisen iloista ja suruista. En tiedä, onko kirjoittaja oikeasti nuori henkilö, mutta ainakin kirjoituksessa on hyvin saavutettu nuoren ihmisen tyyli ja siinä mielessä tarina on uskottava.
Henkinen krapula plus ihan oikeakin on itselleni hyvin tuttua, siksikin tämän kertomuksen tunteet tuntuivat hyvin samaistuttavilta ja ihan itse koetuilta. Itseään ei kannata kuitenkaan soimata liikaa ryyppyillan jälkeen, vaan ottaa opikseen, jos suinkin kykenee. Usein ihmiseltä menee kuitenkin aika kauan sen oppimiseen pysyvästi, että liika juominen aiheuttaa masennusta eikä tuota yleensä mitään kovin hyvää, mutta kannattaa silti olla kärsivällinen ja antaa itselleen anteeksi. On ihan luonnollista kokea henkistä krapulaa, jos ilta on mennyt sumussa ohi. Mutta sekin on vaan elämää ja elämässä sattuu ja tapahtuu - ihan kaikille.
Vaikka tarina olisikin fiktiota, siinä oli kyllä juuri niitä asioita ja ajatuksia, joita henkisessä krapulassa ihmisellä on. Itsesyytöksiä, monesti liikaakin, alakuloa ja toivottomuutta. Jos se oli vanhemman ihmisen kirjoittama, ihailen kykyä saavuttaa nuorelle tyypillinen lähestymistapa tähän aiheeseen.
Kirjoitustyyli oli helppolukuinen lyhyine lauseineen ja se eteni selkeästi ilman kummempia mutkia matkalla.
Kiitos tästä tekstistä.
