 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Tämäpäs olikin kiintoisa lukea entiselle sairaanhoitajalle. Minusta tuntuu, että kirjoittajakin on hoitoalalla, sen verran hyvin on löydetty hoitoalan tunnelma tähän tekstiin. En osannut kylläkään odottaa tuota loppuratkaisua, mutta näin jälkikäteen sen saattaisi aavistaa hoitajan jo hiukan kyynistyneestä asenteesta, mutta itse en osannut odottaa tätä "vähän rankempaa" loppua tälle tarinalle.
Mielenkiintoinen tarina, joka nostaa esiin eutanasia-ajatuksen ja mielipiteet sen ympärillä. Mieleen tulee myös se, kuinka joku hoitaja kyynistyessään tai ollessaan yliempaattinen saattaa alkaa leikkiä jumalaa. Tosin siihen tarvitaan tiettyä "luonnetta", eikä ehkä niin toivottavaa. Toisaalta, jos miettii tuon vanhanpiian elämää viimeiset 12 vuotta... tulee nopeasti ajateltuna itsellekin mieleen, että mikä ettei...mutta ei sitten kuitenkaan.
Siis hyvä kertomus, jossa nostettiin esiin vanhustenhoito, hoitaminen yleensäkin, hoitajan kyynistyminen, eutanasia vs. murha... Isoja asioita, joita jää pohtimaan. Tarina on myös hyvin kirjoitettu, napakasti ja selkeästi ja sitä oli helppo lukea.
