Olen todella huono arvostelemaan kenenkään tekstejä, mutta minusta tämä novelli oli sujuvaa kieltä, sopivasti kuvailua, ei liikaa minun makuuni, mutta juuri sillä tavalla mukavan hetkessä viipyilevää. Minusta tavoitit hyvin päähenkilön sielunmaailman ja kuvailit hyvin tuota jännityksen täyteistä matkaa kohti kosintaa, jossa kävi ilmi päähenkilön taustakin jossain määrin. Se paljasti hänen elämänsä traagisuutta ja sitä miksi loppukohtaus oli mikä oli. Tarina tuntui hyvin romanttiselta, ja lopun väkivalta ja viha yllättivätkin minut totaalisesti, vaikka sekin oli kirjoitettu aika kauniisti. Itselleni olisi riittänyt ihan onnellinenkin loppu, ja silti olisin pitänyt tarinasta. Mutta kyllä vaan...tällaistahan tapahtuu oikeastikin. Epävarmuus, tunne-elämän ongelmat johtavat usein ylisuuriin romanttisiin odotuksiin, asioiden näkemiseen jotenkin vääristyneesti ja myös itsekkäästikin ja sitä myötä sitten tulevat suuret pettymykset jotka pahimmillaan johtavat jopa veritekoihin.
Kaiken kaikkiaan mielestäni erittäin hyvin kirjoitettu novelli.