Teksti on niin viimeisteltyä ja korkeatasoista, että luulisi melkein sen olevan jo julkaistusta kirjasta, sillä - kuten mainittiin - se tuo mieleen Hossainin tekstit ja muutaman muunkin uuden arabiviihdekirjallisuuden bestselleristin. Tässä on myös tekstin heikkous, sillä omaäänisyys on kirjallisuudessa tärkeää - myös viihdekirjallisuudessa. Jäljittely on lopultakin vain jäljittelyä, vaikka se olisi kuinka taitavasti toteutettua. Kun löydät omaperäisen aiheen, johon olet syvällisesti perehtynyt ja jos kirjoitat yhtä hyvin kuin tässä tekstissä, niin hyvältä näyttää, todellakin! Tämän tyyppisille romaaneille on aina kysyntää.