 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Heippa kohdataan!
Kaunista tekstiä! En ollut varma olisiko tämä sopinut paremmin runoksi, kuin novelleihin, hyvää teksitiä kuitenkin. Ajatuksesta en täysin saanut kiinni, mutta sillä ei niin kovin suurta merkitystä ollut.
Kirjoitat: "Tuhannen vuoden kuluttua, kun maa oli loppuun kulunut,
Nosti äiti katseensa nähdäkseen, että kyyneleet...".
Mielestäni on hieman omituista että pilkun jälkeen on iso kirjain.
Ajatukseni: "Tuhannen vuoden kuluttua, kun maa oli loppuun kulunut,
nosti äiti katseensa nähdäkseen, että kyyneleet...".
Viimeisen virkkeen loppu on mielestäni jotenkin kankea.
Kirjoitat: "Hiutaleet leijuvat äidin syliin mustien rakeiden päälle, rakeet muuttuivat vieläkin valkoisemmiksi.".
Ajatukseni: "Hiutaleet leijuvat äidin syliin mustien rakeiden päälle, rakeet muuttuivat valkoisiksi, vieläkin valkoisemmiksi kuin ne olivat olleet ennen vieraan saapumista.".
Eli tuo "...vieläkin valkoisemmiksi." on mielestäni todella yksinäinen ilman pientä täsmennystä.
Kiitos!
