Moikka Ninu!
Ihan alkuun haluan sanoa, että nyt kun olet postannut monta pätkää putkeen, niin jos näissä on toistuva virhe, niin toistuu kaikissa. Suosittelisin, että pidät muutaman päivän postausten välissä, katsot tuleeko palautetta, ja jos tulee, niin omaksu niistä se, minkä haluat. Ja jos arvioit saamasi palautteen mukaan seuraavia osia, niin me kaikki saamme vielä hieman parempaa luettavaa :)
Tämä on lyhyt historiakuvaus, joskin lämminhenkinen ja historiaa henkivä! Tämän olisi voinut kirjoittaa ihan tarinaksikin, jossa olisit kertojana käynyt tämän jutun läpi tarinamuodossa.
Pilkuista. "Muistan miten ajattelin usein, miten mukavaa kun pääsen leikkimään siskon kanssa.".
Tuo pilkku kuuluu konjunktion kun eteen, jossa lause vaihtuu. Melko harvoin lause vaihtuu virkkeessä ilman konjunktiota, ja tuolloinkin useimmin lauseenvastikkeena, johon ei pilkku kuulu muutenkaan.
Samaan liittyen "...esimerkiksi barbit saattoivat olla naapureita, joiden luona...". Eli konjunktio joiden vaatii pilkun, sillä se erottaa lauseen toisesta.
Myös ja - sana on konjunktio, ja vaatii pilkun, jos lauseilla ei ole yhteistä jäsentä. Esim "Pakkasimme barbien laukut, ja lomakohde...".
Kun taas "Matti kiipesi harjanteelle ja katsoi kaukaisuuteen. Tuossa Matti on molempien lauseiden yhteinen jäsen, eikä pilkkua tule.
Kirjoitustyylisi on asiallista ja selkeää, helppolukuista. Tilanne on eläväinen ja selvästi muistorikas :)
Kiitos!