 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hei Mikko Repolainen!
Täytyy sanoa että pituutta kirjoituksistasi ei ainakaan puutu! Lyhyisiin novelleihin tottuneena nämä tuntuvat täyspitkiltä romaaneilta! :D Ja hyvä niin!
Toivon että ymmärrät että en anna Sinulle aivan yhtä kattavaa palautetta kuin lyhyille kirjoituksille :D
Ensiksi haluan kuitenkin sanoa tuosta dialogista. Huomaa että todella osaat puhua savolaisittain, sillä niin koreasti on dialogit rakennettu. Puheessa on ainakin näin kehä 1:n tuntumassa asuvalle sellainen vanhanajan tuntu! :D
Kirjoitat todella henkilökeskeisesti. Tarina, tai se mitä voisi juoneksi sanoa, seuraa jossain kaukana taustalla. Itse asiassa kaiken dialogin, pohdinnan ja henkilöluonteiden takaa on todella vaikea saada juonesta kiinni. Se ei ole huono asia, päinvastoin, monet eivät osaa noin kirjoittaa...minä mukaan lukien! :D
Kirjoitat: "Lopulta haulikko oli sitten ollut sellaisessa kunnossa, ettei siitä olisi saanut toimivaa
asetta enää itse Aimo Lahtikaan;...".
Huikea viittaus! :D Mahtavaa!
Kirjoitat todella hyvin. Itse asiassa kirjoituksestasi löytyy todella vähän huomautettavaa.
Kirjoitat: "Nyrkkitappelulta oli sentään säästytty, kun Oinonen oli luvannut tarjota heille kaikille tupakat
paluumatkan alkaessa.
Mielestäni tuossa kohtauksessa varsinaista nyrkkitappelun uhkaa ei edes ollut...ainakaan minä en sellaista kuvaa tekstistä saanut.
Pieni asia pilkuista.
Kirjoitat: "Edellisellä viikolla Oinonen oli onnistunut kähveltämään kokonaisen kartongin savukkeita kyläkaupasta ja niitä oli vieläkin jäljellä.".
Monesti huomaa, että kirjoittaja mieluummin kuin "ja" - sanan eteen, laittaa pilkun "että" - sanan eteen.
Sinulla tuntuu pilkkusäännöt olevan hallussa, ja kuitenkin laittaisin tuossa lainauksessa pilkun "ja" - sanan eteen. Tai kenties jättäisin "ja" - sanan kokonaan pois, ja laittaisin pelkän pilkun.
Ajatukseni: "Edellisellä viikolla Oinonen oli onnistunut kähveltämään kokonaisen kartongin savukkeita kyläkaupasta, niitä oli vieläkin jäljellä.".
Käytät todella paljon kolmea pistettä katkomaan tai "hidastamaan" dialogia. Mielestäni se ei ole aivan niin tarpeen, kuinka paljon niitä käytät.
Kirjoitat: "- Vai muka tietää… varsin ei tiijä… räkäkäkäkää…" ja "- Ka tulin vuan aikooni tappamaan… kun ei muutakaan tekemistä sattunu olemaan… Enkä mie oo tässä kun ohikulukumatkalla. Just olin teille tulossa… Jos vaikka leikittäs autoilla tai pelattas jottain pellii… vaikka Afrikan tähtee tai monopoolii…".
Ajatukseni: "- Vai muka tietää. Varsin ei tiijä! Räkäkäkäkää!" ja "- Ka tulin vuan aikooni tappamaan, kun ei muutakaan tekemistä sattunu olemaan. Enkä mie oo tässä kun ohikulukumatkalla. Just olin teille tulossa, jos vaikka leikittäs autoilla, tai pelattas jottain pellii? Vaikka Afrikan tähtee tai monopoolii".
En tiedä katoaako ajatuksesi tuossa. Halusin vain hieman herättää keskustelua! :D
Henkilöhahmoista saa todella persoonallisen kuvan, ja ne ovatkin aivan parasta novellissa!
Kiitos!
