Review Detail

Ajatuksena oli ilmeisesti kirjoittaa pakina. Päätalomaisilla raatajamieskliseillä ladattu alku on mielestäni pakinaan liian pitkä, muuttaisin miehen traktorilla liikkuvaksi. Silloin raatajamyytin parodiassa olisi jokin uusi kulma eikä vain kuluneimmat kuvauskohteet, rehti hevonen, pakkashiutaleet, lentävät lastut, juuttuminen lumeen jne. Traktori, moottorisaha ja metsäperävaunu olisivat olleet uusi tulkinta myytistä ja silloin lopun yllätyskin olisi toiminut paremmin. Nyt loppu oli kuin eri tarinasta eikä sen äkillisyys ehtinyt naurattaa lukijaa.

Molemmissa lukemissani tarinoissai oli jäljitelty vanhempaa suomalaista kirjallisuutta. Sellaisia tekstejä tarjotaan paljon, jäljittely ei ole kovin vaikeaa, kun sen makuun pääsee, mutta kirjallisuuden ideana on tuottaa jotakin uudenlaista, ei sellaista, minkä lukija on lukenut moneen kertaan. Genrekirjallisuudessakin käytetään lajin konventiota tuoreesti, ideana ei silloinkaan ole toistaa klisettä sellaisenaan.

Tekstin vahvuutena on tässäkin etenevyys ja juonen kuljetus. Olet osannut luoda yhtenäisen tunnelman, hyviä kielikuviakin löytyy, paidasta nouseva hikinen utu, pidin myös hevosenkenkäkaukusta. Kieliopista löytyy vain muutama lipsahdus, olet ollut huolellisempi, hyvä. Edellisessä tarinassa vain eläimellä oli nimi, niin tässäkin. Eläimillä oli hyvät, mieleenjäävät nimet, joten keksisit sellaiset varmasti henkilöillekin tarvittaessa. Jos päähenkilöllä ei ole nimeä, niin sillä on yleensä jokin tarkoitus joko juoneen tai teemaan liittyen.

Kiitos tekstistä.