Moikka Jerry!
Mahtavaa dialogia, huikean paljon erinomaisia ajatuksia ja uskottavaa pohdintaa! :D Hyvää työtä! Sanonpa heti alkuun, että otin puoli pistettä pois noista virheistä alla, mutta tarina oli kuitenkin teemaltaan ja aiheeltaan niin toimiva ja uskottava, että kenties maksimipisteetkin olisivat voineet olla paikallaan!
Kirjoitat preesensissä. Se on jollain muotoa omituista ja helposti kankeaa. Ja sanan käyttöä kannattaa välttää preesensissä kirjoitettaessa, ja sen sijaan suosia yksinkertaisia lauseita.
"Soitan Mikalle ja haluan puhua. Haluan päästellä höyryjä ja avautua.".
Ajatukseni:
"Soitan Mikalle . Haluan puhua, päästellä höyryjä ja avautua.".
Kenties tuon saisi sujuvammaksi myös konjunktiolla, mutta se jättää toiston, eli tuon haluan.
"Soitan Mikalle, koska haluan puhua. Haluan päästellä höyryjä ja avautua.".
Eli tuo ja - sanan viittaa enemmänkin siihen, että teen jotain, ja sitten teen jotain. Kuitenkin jos soitetaan MIkalle avautumisen vuoksi, niin silloin avutuminen on syy, joka vaatii selitteen. Silloin paremmat konjunktiot ovat koska ja sillä.
Bå Carpelan on kirjoittanut preesensissä ainakin kirjan "Lapsuus". Jos haluat paljon kirjoittaa preesensissä, niin siihen kannattaa tutustua.
Dialogin kuvailusta. Aika usein kirjoittaja tyytyy siihen, että joku sanoo, joku vastaa, jonka jälkeen taas joku sanoo ja taas joku vastaa.
"- Selvä, Mika sanoo.".
Kenties seuraavasti:
"- Selvä, Mika myöntyy, mutta ei kuulosta innostuneelta.".
Eli sen sijaan, että joku sanoo ja vastaa, niin voisi kuvailla ilmeitä, eleitä ja tunteita sekä miettiä sellaista, joka luo lukijalle mielikuvia. Esimerkki:
"- Ei tämä näin voi mennä, mies pudisteli hiljaa päätään tuijottaen lattiaan.".
tai
"Ei tämä näin voi mennä, mies selasi ohjekirjaa otsa rypyssä.".
tai
"- Ei tämä näin voi mennä! mies karjui niin, että sylki lensi roiskeina.".
Ilmaisusta.
"Sovitaan tapaaminen neljäksi kirjastonkahvilaan.".
Ajatukseni:
"Sovimme tapaamisen neljäksi kirjastonkahvilaan.".
Vältä passiivia silloin, kun tekijä on tiedossa.
Sama tässä:
"Vaihdetaan aluksi ne tavanomaiset kuulumiset.".
"Vaihdamme aluksi ne tavanomaiset kuulumiset.".
Ja vielä yksi.
"Mennään istumaan kirjaston pihan penkille.".
Ajatukseni:
"Menemme istumaan kirjaston pihan penkille.".
tai
"Istumme kirjaston pihan penkille.".
Yhtäkkiä on vaarallinen sana. Sitä tulee käyttää todella harkiten ja vain pakottavassa tarpeessa.
"Yhtäkkiä kahvilan työntekijä tulee meidän luoksemme.".
"Kahvilan työntekijä tulee meidän luoksemme.".
Mikä tuossa on erona? En keksi tuolle yhtäkkiä sanalle tarkoitusta. Kenties tuossa voisi olla, että työntekijä keskeyttää keskustelun, mutta ei kai se työntekijä syöksy jostain huutaen Tadaa!!!
Ihminen, myös kahvilan työntekijä on hän eikä se :D
"Pitää olla viekas ja taktikoida. Pitää olla niljakas ja luiskahtaa otteesta. Muuten sut tuhotaan! Täytyy olla kameleontti! Aina tilanteen mukaan ja sielu kumminkin sisään!".
Mahtavaa! :D Todella hyvää dialogia kautta linjan! Hienoja oivalluksia ja ajatuksia! Hyvä!!! :D
Vältä kaunokirjallisessa tekstissä caps lockia, sulkeita, lainausmerkkejä ja kolmoispisteitä.
Hieno tunnelma! Hyvin luotuja mielikuvia! Joitain virheitä löytyy, mutta tarina jättää ne varjoonsa! Hyvää työtä!
Kiitos!
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Ja joo, editoinnin olisi voinut hoitaa huolellisemmin. Palautteesi ja vinkit ovat taas tosi hyviä! Pitää varmaan myös tsekata Bå Carpelan Lapsuus. Kielioppi, tai tekniikka ei ole oikeen koskaan ollut vahvuuteni, mutta aijon toki kehittyä siinäkin.
Tämä tarina syntyi aikalailla tajunnanvirran mukaan tehdyn dialogin kautta.