 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Uppouduin novelliisi, kiitos! Pidin erityisesti luomastasi tunnelmasta ja tarinan lopetuksesta, joka jätti paljon avoimeksi.
Kerrontasi soljuu yleisesti ottaen hyvin, mutta kompastelee välillä pieniin kömpelyyksiin: esim. "oppilaat kipittelivät tutuille paikoilleen mukaan lukien myös itseni".
Tietyt tarinan elementit jäivät kuitenkin hieman vaivaamaan. Esimerkiksi pitkät aikahyppäykset, joiden välillä henkilöissä ja heidän suhteissaan ei tunnu tapahtuvan merkittävää muutosta. Päähenkilön ja Lennin suhteen pysyminen tasaisen etäisenä koko lukuvuoden tuntuu hieman epäuskottavalta. Myös yhä uudelleen puhkottu pyöränkumi, josta ei kuitenkaan saisi kertoa äidille, tuntuisi painavalta syyltä jättää pyörä kotiin ja kävellä kouluun.
Näistä mietteistä huolimatta luin tämän kuitenkin oikein mielelläni.
