Hola Lil Sparrow!!!
Sinä olet ihan liekeissä ja tekstejä ropisee! :D Sen verran haluaisin tähän sanoa, että kannattaa kenties odottaa palautetta siihen mitä on laittanut, lukea seuraava palautteen perusteella, korjailla ja hioa ja vasta sitten laittaa seuraavan. Sanon tämän sillä, että mielestäni silloin kehittyy kirjoittajana parhaiten, en sillä että en haluaisi lukea tekstejäsi :D
"On hiljaista, miltei yö.". Hmm...
Tuollainen viittaus olisi mielestäni parempi esimerkiksi siten, että "On hämärää, miltei yö.", eli niin että tuo ensimmäinen adjektiivi viittaa jotenkin jatkoon. Hiljainen ja yö toki voisivat sopia yhteen, mutta kun on vasta miltei yö.
Tiivistä silloin, kun siihen on mahdollisuus.
"Se on monien matkan varrella. Mihin tahansa ihmiset ovatkin matkalla, he kulkevat usein keskuspuiston ohi.".
Ajatukseni:
"Se on matkan varrella, minne tahansa ihmiset ovatkin matkalla, he kulkevat keskuspuiston ohi.".
Eli tuossa on mielestäni ydinsanoma. Se mitä täytyy sanoa ja tietää.
Ilmaisusta.
"Asuintilat eivät käsitä muuta kuin kaksi makuuhuonetta, vessan ja ahtaan keittokomeron.".
Ajatukseni:
"Asuintilat oli vain kaksi makuuhuonetta, vessan ja ahtaan keittokomeron.".
Eli asuintilathan eivät käsitä mitään :D Ne voivat muodostua jostain tai koostua jostain :D
Kenellä ei ole epäilystä kirjastonhoitajan unesta? Kysytkö sitä lukijalta? En minä ainakaan epäillyt. Oliko huoneessa joku, joka epäili naisen olevan vielä hereillä?
Vältä noita sulkeita, caps lockkeja, kolmoispilkkuja, lainausmerkkejä ja turhia ajatusviivoja :D
"Hän odottaa vielä hetken – ja vielä toisen hetken…".
Ajatukseni:
"Hän odottaa hetken, ja vielä toisenkin hetken.".
tai
"Hän on odottanut jo hetken, mutta odottaa vielä toisenkin hetken.".
Eli ei mitään turhaa kerrontaan. Luo jännitys ja tunnelma kuvailulla ja juonella...älä välimerkeillä ja tehosteilla.
Sanavalinnoista.
"Hän heittää hermostuneita silmäyksiä...".
Tuon heittää voisi korvata sanalla luo.
Sama kuin "...joka näyttää onneksi yhä nukkuvan.".
"...joka näyttää edelleen nukkuvan.".
Älä ole ehdoton. Jos kukaan ei koskaan käy toimistohuoneessa, niin miten on mahdollista, että joku on jonkin aikaa sitten selaillut siellä olevaa kirjaa? Eli jokin huone voi olla harvoin käytössä, mutta vältä äärimmäisyyksiä, sillä ne luovat tarpeettomia ristiriitoja.
Kaunis miljöön ja pimeän kaupungin kuvailu, josta viet kivasti tarinan tapahtumiin kirjakaupassa! Hyvää työtä!
Pätkä on lyhyt, mutta tämä avaa taustoja jonkin verran, mutta jättää silti jotain myös arvailujen varaan.
Toivon todella, että saamme jossain vaiheessa lukea jonkin tarinoistasi loppuun saakka! :D
Kiitos!