Hei ircci98!
En arvostele kirjoitustasi millään tavoin äidinkielellisesti.
Olet harmittavan oikeassa siinä, että nyky-yhteiskunta asettaa melko tarkat rajat sille, kuinka tulee elää ja olla. Ja ehkä se on hyväkin asia, sillä ne, jotka todella irtautuvat yhteiskunnan kaavoista, ovat jotain todella erikoista.
En väitä että olet väärässä, ja kuitenkin uskallan väittää, että vanhemmat muistavat kenties liiankin hyvin oman nuoruutensa, ja monesti rajat ja kieltäminen kumpuavat juuri sieltä.
He eivät halua että teet samat virheet, jotka he ovat tehneet. Onko se hyvä? Siihen en ota kantaa, ja kuitenkin väitän (huomaa toisto :D ), että jokaiselle on vähintäänkin tarpeellista tehdä omat virheet.
Se että saa joltain tukea, ei vaadi fyysistä läsnäoloa. Joskus puhelinsoitto, skypekeskustelu tai sähköposti voi auttaa todella paljon! Olen iloinen, että Sinullakin on oma "tukihenkilö".
Kiitos ajatuksistasi ircci98!