 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moi urnospecial!
Hyvä alku! Ensimmäinen lause on selkeä, yksinkertainen ja lukija jää miettimään että miksi! :) hyvä!
Samankaltainen alku on Tom Arnkilin kirjassa Kuninkaan korva, joka alkaa huudahduksella "Jumala kaatuu!". Herättää heti mielenkiinnon!
Muista aikamuodot. Kirjoitat ensimmäisen kappaleen imperfektissä (huomasi, päätti jne eli mennyt aikamuoto). Toisen kappaleen alku on myös imperfektissä, mutta sitten vaihdat preesensiin (on ja pystyy, eli tämä hetki). Se häiritsee ainakin minua. Eli kirjoita samassa aikamuodossa koko novelli.
Vältä toistoa. Omituinen kamera, huomasi jotain omituista.
Luot todella hyvän tunnelman Miian ja Antin välille, ja sitten sorrut käyttämään sanaa yhtäkkiä väärässä paikassa. Se harmitti. Eli yhtäkkiä verta olikin kaikkialla. Ei niin, vaan verta oli kaikkialla. Kuvailit jo kuinka Antti laatui lasiin, joten verta ei ole yhtäkkiä vaan kuvailemastasi syystä.
Tuohon aikamuotoasiaan vielä. Viimeinen virke pitäisi mielestäni olla, siellä se pysyi ehjänä, tuhoutumattomana kunnes seuraava uhri löytäisi sen. Eli koko virke imperfektissä.
Hieno ajatus, hyvin rakennettu juoni! Ehkä hieman lisää tunnetta ja taustaa siihen kun aikaa kului kuvien ottamisen jälkeen. Antin työstä, pahoinpitelystä jne. Eli selkaisia asioita, jotka luovat tunnetta ja joihin lukija voi samaistua.
Yhtä kaikki. Pidin lukemastani!
Hyvää työtä! Kiitos!
