Review Detail

Pidin novellisi otsakkeesta. Tämä oli ensimmäinen syy, miksi valitsin luettavakseni juuri sinun tekstisi. Otsikko suorastaan kutsuu lukemaan. Siinä on jotakin hienostunutta, ehkäpä tuo kansallisuus. Otsake saattaa johdattaa lukijan mielikuvan aluksi Ranskan maalle, mutta yllätyksenä ollaankin Venäjällä.

Novelli oli aivan alusta saakka koukuttava, kirjoitettu teksti oli soljuvaa ja helppolukuista. Teksti tempasi heti mukaansa Pietarin kaduille. Alussa ehdin jo unohtaa, että kyse oli jännitysnovellista. Tarina olisi voinut aivan hyvin olla myös historiallinen kertomus Leningradin piirityksestä. Toisen lukukerran jälkeen tarina näyttäytyikin minulle enemmän historiallisena surullisena kertomuksena.

Tarina oli uskottava ja en olisi ikinä arvannut, miten se päättyy. Kun Sasha meni vanhan naisen luokse, aistin kirjoituksesta tunnelman, joka oli ystävällinen ja lämmin. Käännekohta tuli yllättäen. Mutta se piti hyvin lukijaa otteessaan, kuten koko tarina.

Tarinan ensimmäinen kappale on erittäin informatiivinen. Siinä pääsee heti kärryille, että eletään erittäin vaikeaa aikakautta kaupungissa. Päähenkilön on lähdettävä hakemaan ruokaa henkensä pitimiksi.

Mieti, voisitko muuttaa ensimmäisen repliikin lausetta lyhyemmäksi? Siinä on paljon informaatiota. ”Sasha pienokainen, oletkin jo hereillä” mies sanoi viinan ja tupakan karhentamalla äänellä hymyille, noustessaan vaivalloisesti ylös.
Voisiko tämän jakaa kahteen virkkeeseen?

En oikein ymmärtänyt, miksi herra Lobov naurahtaa sanoessaan: ”Parasta että lähdet nyt, niin ehdit vielä ennen jonoja” Mutta toisaalta minusta oli hieno oivallus, se, että nauru saa päähenkilön kasvoissa hymykuopat esille. Tästä seuraa informatiivinen virke, jossa kerrotaan päähenkilön historiaa. Ja tämä kertomus on taas yksi punaisista langoista koko tarinassa. Se, että mainitaan päähenkilön isä jo tarinan alussa ja myöskin lopussa palataan tähän.

Kirjoitat dialogeihin hienosti tarinaa mukaan, esimerkiksi: ”Kortti, kiitos” isokokoinen kassatyttö sanoi monotonisesti.
Sasha ei vastannut. Oli yleistä tietoa että leipomoiden työntekijät varastivat ja ottivat vastaan lahjuksia. Tuskin kukaan koko kaupungissa söi niin hyvin kuin kassatytöt.
Pidin näistä virkkeistä erityisesti.
Se, että Sasha ei vastaa, selitetään seuraavilla virkkeillä. Sasha ei kunnioita kassatyttöä. Pidin tuosta

Minulle jää hieman epäselväksi, miksi Sasha menee sisälle kerrostaloon ja vanhan naisen luokse. Tämä olisi kaivannut enemmän selitystä.

Tarinan alku ja loppu ovat tehokkaita. Alussa tulee paljon informatiivista tietoa, jotta lukija tietää missä ollaan. Loppu on myös nopeiden käänteidensä ansiosta tehokas. Toisaalta olisin kaivannut toisenlaista loppua, ilman lasta. Mutta toisaalta lapsen ilmestyminen tuo vielä lisäyllätyksen tarinaan ja päättää tarinan siihen, mistä se alkoikin ja mistä novellin nimi kertoo.

Joissakin kohdissa on yhdyssana -virheitä ja sanoista puuttuu kirjaimia, mutta itse tarinaan ne eivät häiritsevästi vaikuta.

Seuraavat lauseet kaipaavat lisäselvitystä: Sasha kumartui ja ojensi hitaasti kätensä komeron luukun kahvalle. Vanha puulaatikko natisi hänen vetäessään sen auki.
Ensin on komero, mutta sitten yhtäkkiä vanha puulaatikko? Onko puulaatikko komerossa sisällä vai onko puulaatikko sama kuin komero? Mitä tarkoittaa "kylmä möykky, joka lojui"? Voisiko lauseen lopettaa: ...kylmän möykyn luota.

Pidin tämän lauseen sanajärjestyksestä ja Sashan ymmärryksen tasosta: Hirveällä selkeydellä Sasha ymmärsi mistä pienet lihan palaset olivat peräisin.

Olisiko tarinassa voinut käyttää venäjän kieltä? Lopussa ilmestyvä lapsi olisi voinut sanoa: Babuschka?

Kiitos tarinasta, tällaista lukisin mielelläni lisää.