 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hei!
Tekstissäsi oli mielenkiintoinen aloitus ja tunnelma piti otteessaan loppuun asti. Tämä teksti voisi toimi hyvin pidemmän romaanin prologina.
Muutama asia tökki lukiessa, pieniä asiavirheitä vain. Toinen virke kuuluu: "Musta mekko raahaa sammaloitunutta maata" ajattelisin mekon mielummin laahaavan maata, sen raahaaminen tuntuu mahdottomalta?
Sitten alussa sammaleisen maan mainittuasi toisessa kappaleessa puhutaan lumesta. Kolmannessa kappaleessa kulkija näkee hahmon sumussa. Jos tarinan aikana vallitsee talvi, sumua ei pitäisi muodostua niin kylmässä oikeastaan kuin merialueille.
Nämä eivät ole vakavia seikkoja ja voivat toki hyvin olla täysin mietittyjä yksityiskohtia :) itselleni tapahtumapaikan kuvitteleminen on yksi lukuelämyksen paras syy ja tunnelma aina vähän pätki, kun jäin pohtimaan kuvausta.
Hyvin suunniteltu lopetus, lukisin mielelläni tarinaa paljon eteenpäin.
