 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Heippa Jaava!
Todella hyvä novelli! Kenties alku oli hieman kankea ja laahaava, mutta kun tapahtumat todella alkoivat, niin voi pojat! Muutaman kielellisen kankeuden takia arvosana "vain" neljä :D Hyvä!
Pilkku ja lauseenvastike.
Kirjoitat: "Anna katsoi, ensiviikolla viisi vuotta täyttävää tytärtään, Hilmaa.".
Lauseenvastikerakenteista virkettä ei pilkuteta siitä huolimatta että periaatteessa tuossa on kaksi lausetta "Anna katsoi Hilmaa" ja "ensiviikolla viisi vuotta täyttävää tytärtään". Tuo "täyttävää" ei varsinaisesti ole verbi, vaan jonkinlainen lauseenvastikkeinen muoto siitä :D En osaa oikein paremmin selittää. Annan pari esimerkkiä.
Ajatus 1: "Anna katsoi seuraaavalla viikolla viisi vuotta täyttävää tytärtään, Hilmaa.".
Ajatus 2: "Anna katsoi tytärtään Hilmaa, joka täyttäisi seuraavalla viikolla viisi vuotta.".
Ajatus 3: "Anna katsoi Hilmaa, tytärtään joka täyttäisi seuraavalla viikolla viisi vuotta.".
Kun taas seuraavassa on pilkun paikka.
Kirjoitat: "Anna palasi takaisin keittiöön ja otti valmiin makkarakeiton pois...".
Ajatukseni: "Anna palasi takaisin keittiöön, ja otti valmiin makkarakeiton pois...".
Täytesanat ja sanajärjestys.
Kirjoitat: "...ei vaikka Anna oli häntä kaverikseen mukaan useasti kysynytkin.".
Hieman sekava sanajärjestys höystettynä täytesanalla antaa pikkuisen sekavan vaikutelman.
Ajatukseni: "...ei vaikka Anna oli häntä useasti mukaansa kysynytkin.".
Otin vielä kaksi esimerkkiä pilkuista.
Kirjoitat: "Anna painoi ovenaukaisunappia ja jäi eteiseen kuuntelemaan rappukäytävän ääniä.".
Kirjoitat: "Kuullesaan hissin pysähtyvän viidenteen kerrokseen Anna avasi oven.".
Eli pilkkujen tehtävä on erottaa päälause ja sivulause (sivulauseet) toisistaan.
Ajatukseni "Anna painoi ovenaukaisunappia, ja jäi eteiseen kuuntelemaan rappukäytävän ääniä.".
Ajatukseni: "Kuullesaan hissin pysähtyvän viidenteen kerrokseen, Anna avasi oven.".
Ja tuo jälkimmäinenhän on lauseenvastike, jossa päälause on vasta lopussa. Toisinpäin kirjoitettuna ei pilkkua olisi tarvittu "Anna avasi oven kuullesaan hissin pysähtyvän viidenteen kerrokseen.".
Dialogin rakenne.
Kirjoitat: "-Joo, mennään, muumitkin söi just äsken. Mulla on jo iso nälkä.
Hilma kipaisee samantien keittiöön ja nousee tuolille, polvien päälle istumaan.".
Eli kirjoitat dialogin jälkeisen tapahtumakuvailun aina omalle rivilleen, jolloin käyttämäsi aikamuoto (preesens) poikkeaaa muun kerronnan aikamuodosta (imperfekti), ja se näyttää hassulta...tai oudolta.
Ajatukseni: "- Joo, mennään, muumitkin söi just äsken. Mulla on jo iso nälkä, Hilma tuumii, ja kipaisee samantien keittiöön, nousee tuolille, polviensa päälle istumaan.".
Eli dialogiin liittyvä tapahtuma suoraan dialogin perään, ja erotetaan vain pilkulla. Tähän kerrontapötköön voi laittaa useammankin virkkeen (eli piste ja lisää kerrontaa).
Tuo ovisummerikohtaus Jussin kanssa on todella hyvä!!! Mahtavaa! Siinä tulee todella ahdistunut tunnelma. Pohdintaa on riittävästi etkä sorru kuitenkaan liioitteluun! Dialogi on todentuntuista ja uskottavaa! Hyvää työtä! :D
Erisnimet kuten "hervanta" ja "pirkkala" kirjoitetaan isolla :D Ihan kuten olet kirjoittanut Helsinginkin.
Hieman lisää dialogin rakenteesta ja pikkuisen toistosta.
Kirjoitat:
"-Neljänollakuutonen tuli just tähän ilvestielle ja jalkautuu kaksnollaykkösen avuksi. Mondeo on kerennyt hervannan valtaväylälle ja Helle on jo kääntymässä opiskelijankadulle, kun radiopuhelimesta kuuluu Nenosen ääni.
-kaikille partioille tiedoksi, tää ilvestien tekijä on tunistettu. Tekijäksi on varmistunut Jussi Kälviäinen.".
Tuo "Mondeo on kerennyt..." on jotenkin oudossa paikassa, ja muutenkin tämä osio on vaikealukuinen.
Ajatukseni:
"- Neljänollakuutonen tuli just tähän ilvestielle ja jalkautuu kaksnollaykkösen avuksi.
Mondeo oli ehtinyt jo Hervannan valtaväylälle, ja Helle oli kääntymässä opiskelijankadulle, kun radiopuhelimesta kuuluu Nenosen ääni.
- Kaikille partioille tiedoksi, tää ilvestien tekijä on tunistettu Jussi Kälviäiseksi.".
Eli koetin hieman selkeyttää, en tiedä oletko Sinä sitä mieltä että onnistuin :D
Paikoin voisit iskeä enterillä kappalejaon, eli esimerkiksi kohdassa jossa poliisit tutkivät Kälviäisen asuntoa. Siinä olisi voinut aloittaa uuden kappaleen ennen kuin naista tultiin hakemaan.
Pikkujuttu vielä dialogista.
Kirjoitat: "-Mitäs nyt tapahtuu? Kysyjä on Jussin äiti, Veera Kälviäinen.".
Ajatukseni: "-Mitäs nyt tapahtuu? Jussin äiti, Veera Kälviäinen, kysyy.".
Eli tuo "Kysyjä on..." on aika kankea ilmaus, ja koetin hieman helpottaa virkettä.
Pikkuinen tekninen juttu jäi lopussa vaivaamaan. Jussi oli väkivältainen, juovuksissa ja oletettavasti arvaamaton. Kuitenkin vain toinen poliiseista meni ravistamaan tätä olkapäästä. Luulisin että jo poliisin oikeusturvan kannalta olisi ollut oletettavaa että he olisivat menneet yhdessä, ja kenties herättämättä painaneet "asiakkaan" lattiaan ja rautoihin. Noin ajatuksena vain.
Koko novelli oli erinomaisesti rakennettu, ja alun jokseenkin merkityksettömän tuntuisista leivänvoitelujutuista huolimatta sait tempaistua lukijan (minut :D ) todella tiukkaan otteeseen. Odotin todella jännityksellä mitä tulisi tapahtumaan!
Aihe oli mahtava, ja toivon todella että ei ollut mitään henkilökohtaisiin tositapahtumiin perustuvaa.
Todella hyvää työtä! Kiitos!!!
