 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Tunnelmallista tekstiä ja mielenkiintoista kerrontaa. Ajatusten kirjoittaminen sellaisenaan tekstin sekaan on mielestäni ihan hyvä tyyliratkaisu tällaisessa vähän psykologisessa ja selkeästi aika subjektiivisessa kerronnassa. Kohdassa on muutenkin vain yksi henkilö, eikä ajatukset nähdäkseni aiheuta sekaannusta. Sen sijaan lauseet "Yllättäen koira kiinnostui suunnattomasti jostain" ja "Ison kiven juurella oli kasa kuusen oksia joiden alta pilkotti jotain", tuntuivat vähän kömpelöiltä. Jotakin ja jostakin ovat puhekieltä, joka ei mielestäni oikein istu tekstisi yleisilmeeseen. Ehkä ne voisi korvata tarkemmalla kuvailulla? Kasan alta pilkottaa vaikkapa sinistä farkkukangasta tai jotain vastaavaa. Ja mitä koiran kiinnostukseen tulee, itse kirjoittaisin vain, että koira alkoi vetää metsään. Lukija varmasti ymmärtää selittämättäkin, että koira kiinnostui jostakin.
