 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka Tojutu!!!
Tämä oli hyvä! :) Hyvä rakenne, selkeä juonen kulku, hyvä tunnelma ja uskottava miljöö!
Pilkuista pikkuisen.
"Tämä tarina mustasta kissasta kertoo yliluonnollisella tavalla siitä kuinka epävarmalla pohjalla meidän kaikkien elämä, todellisuus ympärillämme on.".
Tuossa ennen kuinka konjunktiota täytyy olla pilkku, sillä se erottaa lauseen toisesta. Kenties tuon toisen pilkun olisi voinut korvata ja - sanalla, joka tuossa tapauksessa ei pilkkua vaadi, sillä kyseessä on luettelo.
Ja - sanan pilkutuksesta vielä.
"...romahtaa ja hajoaa ja jostain niinkin tavallisesta asiasta kuin kissasta tulee meille...".
"...romahtaa ja hajoaa, ja jostain niinkin tavallisesta asiasta, kuin kissasta tulee meille...".
Eli jos lauseella ei ole selvää yhteistä jäsentä edellisen lauseen kanssa, niin myös ja konjunktio pilkutetaan (kuten myös konjunktio kuin). Tarkkana näiden kanssa, sillä nämä vaikuttavat lukemisen rytmiin ja selkeyteen.
Ja vielä yksi esimerkki.
"Koulupäivä oli ohi ja Steve ja Harry olivat jo...".
"Koulupäivä oli ohi, ja Steve ja Harry olivat jo...".
Sujuvasta dialogista.
""Otahan nyt vaan rennosti, Harry. Et tässä ole mitään ongelmaa, jatketaan vaan matkaa eteenpäin."".
Maistele dialogia suussasi ja vertaile sitä tapaan, jolla itse puhut tai jolla haluat henkilöiden puhuvan. Erityisesti tuossa tilanteessa liiallinen kirjakieli tuntuu epäuskottavalta. Ajatukseni:
""Otahan rennosti, Harry. Ei mitään ongelmaa, antaa palaa vaan."".
Toinen esimerkki.
""Pojat, tämä on onnettomuuspaikka. Mikä tarkoittaa sitä, että jatkakaa matkaa eteenpäin, mutta tehkää se varoen. Me emme halua enää tänään yhtään enempää onnettomuuksia. Kai te pojat uskotte minua?" Poliisi puheli.".
Ajatukseni:
""Pojat, tämä on onnettomuuspaikka. Jatkakaa matkaa, mutta rauhallisesti. Tänään ei tarvita yhtään enempää onnettomuuksia. Kai te pojat uskotte minua?" Poliisi puheli.".
Sijapäätteistä (ja yksi pilkkujuttu :D )
"He saaapuivat onnettomuuspaikalle joka oli täynnä ambulansseja, poliisiautoja, ihmisiä, niin poliiseja, sairaanhoitajia kuin yksi toimittaja ja muuta väkeä.".
"He saaapuivat onnettomuuspaikalle, joka oli täynnä ambulansseja, poliisiautoja, ihmisiä, niin poliiseja, sairaanhoitajia kuin yksi toimittajakin sekä muuta väkeä.".
Tuossa lopussa tuo sekoaminen kävi jotenkin äkkiä, ja jollain tavalla minua harmitti, että tarina päättyi rotkoon ajoon. Olisin toivonut että olisit jatkanut sen ulosajon jälkeen jännityksellä, joka olisi päättynyt vaikka mystisiin kuolemiin metsässä. Kenties pojat olisivat viimeisenä nähneet nuo välkkyvät silmät! :) Eli tuo uusi liikkeellelähtö oli mielestäni tarpeeton. Hukkasit siinä todella hyvin luodun jännitystilanteen, johon kaikki olisi voinut päättyä kauhun, viiltojen, pakoon yrittämisen ja kuoleman myllerryksessä.
Mutta muutoin todella toimivaa saagaa! :)
Kiitos!
Ps. Hyvä autovalinta!!! :)
