 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Tykkään tosi paljon kirjoitus tyylistäsi, siinä on omanlainen tunnelma.Sinulla on taito saada yhteen lauseeseen maalattua paljon kielikuvia. P. Henkilön ja vanhan naisen välit ovat selkeästi huonot, rivien välistä pystyy jotain päättelemään, mutta toki alkuneljänneksen yksityiskohtainen kerronta sirpaleen vetämisestä ulos ja sen avulla huolellinen ihmisille kertominen sodan olevan käynnissä, selittää paljon. Arvelluttavan epälooginen loppu jotenkin latistaa tunnelman ("miksei sankarimme selvinnytkään") Kiroilu on tervetullut mauste tietyissä kohdissa, kun muu teksti alkaa latistumaan ikävästi. Henkilön ajattelua on ujutettu mukaan, tasokkaasti. Lauserakenteet varsinkin lopussa tuovat oman rytminsä tarinaan, ja pelastavat yhden tai parin sanan lauseet virkistävät.Kaipaamaan jäin dialogeja, joista voisi päätellä ja kaivella hahmo(i)sta lisäinfoa. Hienoa työtä!:)
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Hienoa lukea palautetta jossa paistaa läpi että teksti on luettu ajatuksella läpi! Ja sitten ne ajatukset on osattu kirjoittaa myös palautteeseen. :)
Oikea huomio. Lopun tekstiä koetin rytmittää lyhyemmillä lauseilla. Tarkoituksena korostaa kuolevan miehen ajan rajallisuutta. Voimasanoja käytin tuomaan esiin turhautumisen. Yleensä vältän voimasanojen käyttöä viimeiseen asti, koska en näe niiden juuri koskaan tuovan mitään merkittävää tarinoihini.
Tästä tarinasta jätin dialogin tietoisesti pois. Samoin kuin henkilöiden taustoittamisen. Ajatuksena että päähenkilö on "kuka tahansa". Jos olisin taustoittanut päähenkilöä enemmän, tarina olisi minusta saanut luonteen jota en sille halunnut. Samoin loppua en halunnut selittää vaan pikemminkin jättää tunnetilaan. Valinta sen suhteen, selviääkö päähenkilö vai ei, ei ollut tällä kertaa minulle niin itseisarvoinen kysymys. Loppujen lopuksi lukijat sitten ymmärtävät tekstin niinkuin ymmärtävät. Kiitos vielä palautteesta. Kiva välillä saada kehujakin. :)
- peka