Vahvuutesi tuntuisi olevan tarinan kuljetuksessa, tarina etenee sujuvasti. Juonesta on vaikea sanoa mitään, kun tämä oli pätkä vain, autiotaloja kuvaava nuori nainen on kuitenkin mielenkiintoinen hahmo päähenkilöksi, asetelmasta saanee vaikka mitä irti.
Minusta tekstissä on samaa ongelmaa kuin lyhyemmässä lukemassani tarinassa eli kerronta jää kovin persoonattomaksi. Heti alkuun "aurinko laskee mailleen" ja linnut vaikenevat; sinun kannattaa paneutua siihen, millaisia kliseiset ilmaisut ovat ja karsia ne kaikki tekstistä pois. Tekstiin pitäisi löytää persoonallisia ja omintakeisia yksityiskohtia, jotta lukija jaksasi pysyä mukana. Samoin tekstistä voi karsia selittelyn: kun esimerkiksi koira on vääntänyt läjän, ei tarvitse lukijalle selittää, ettei näky ollut idyllinen. Lauseissa on välillä kömpelyyttä. Esimerkiksi "lähinnä kohteliaisuusmielessä" kuvan ottava päähenkilö on melkoista kapulakieltä. Repliikkien merkintä kannattaa tarkistaa kielioppikirjasta, periaatteessa homma menee niin, että "Kalle meni saunaan", kertoi Ville, älä laita mitään viivoja repliikin jälkeen.
Puuteluettelo on pitkä, mutta en halua lannistaa, vaan kannustan sinua hakeutumaan johonkin kirjoittajakouluun, kun kuljetat juonta niin sujuvasti.
7 kohdetta - näytetään 1 - 7 |
Järjestys
|
7 kohdetta - näytetään 1 - 7 |
Mitä tulee kliseisiin ilmaisuihin, ehkä ne sitten vaan ovat minulla tyylilaji. En minä niitä sen enempää mieti, ne vaan tulevat.
Ja kirjoittajakoulu olisikin varmasti mahtava juttu, mutta opiskeluiden ohessa on suht vaikeaa revetä enää useampaan eri kurssiin. Joten toivottavasti nyt kuolemantuomiota ei julisteta siitä, että harrastemielessä kirjoitan.