 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Päiväkirjamainen asetelma on ihanan raikas tuulahdus, myös tosi nerokas - koska sen avulla tarina voi hyppiä helposti kuukaudesta ja vuodesta toiseen rationaalisesti, silti pitäen tarinan yhtenäisenä. Lopussa oleva hyppäys alun vuoteen on hyvä ratkaisu ja kiva tapa paljastaa mistä päähenkilön psyykkisen tasapainon horjuminen johtuikaan. Kuvailu on todella hyvää, vaikka teksti on lyhyt se kerkeää antaa yksityiskohtaisen ja jopa aika visuaalisen kuvan ja käsityksen Terrystä. Kaiken kaikkiaan lupaavaa ja mielenkiintoista tarinaa!
Ihan loistava teksti näin tiivistettynä.
