 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka illuusia!
Hyvin jatkuu! Jonkin verran otan tässä kantaa taas tuohon turhan kirjoittamiseen, mutta katkelman loppua kohden parannat kuin sika juoksua! :) Olet hyvä kirjoittaja!
Minkälaista on alkeellinen kiinnostus? Miksi ei vain tuntenut kiinnostusta? Tai jos on joku täytesana pakko lisätä, niin kenties vähäistä. Mielestäni kuitenkin tärkein juttu oli, että hän tunsi kiinnostusta, enkä olisi lukijana tarvinnut siihen adjektiivia tueksi.
"Mutta tietenkin se oli turha toivo.".
Mutta tietenkin tuo on turha lause :) Pelkkä tuo, että papit eivät puhu rahvaan kieltä, riittää kertomaan, ettäkuilu heidän välillään on todella syvä.
Tätä tarkoitin, kun sanoin että olet ladannut paljon osioita nopeaan tahtiin. Eli samantyylistä turhan kirjoittamista kuin redellisessäkin osassa.
Samaan liittyen tuo "...- mutta kovin oli kallis hinta hyvästä herjasta.". Lukija ymmärtää tämän kirjoittamattakin, että jos poltetaan roviolla, niin se on helvetillinen hinta herjasta.
Kirjoitat tuosta napittamisesta. Annan ajatuksen koko kappaleelle hieman yksinkertaisemmin kirjoitettuna, niin mieti sitten mitä olet mieltä. Tämä on siis vain minun näkemykseni.
"Matti napitti puseroaan toistuvasti tärisevin käsin, mutta nopit vain eivät löytäneet oikeita reikiä. Ota rauhallisesti, hän kuiskutti itselleen ja koetti hengittää rauhallisesti, jotta tärinä lakkaisi. Matti puristeli sormiaan rauhoittavasti nyrkkiin ja jatkoi, kunnes napit viimein osuivat suoraan.".
Todella hyvä lopetus ja erinomaista jännityksen luontia! Hiihtämisestä saakka homma oli tiivistä ja kerroit pääosin vain sen, mikä oli pakko!
Hyvää työtä!
Kiitos!
