Review Detail

Moikka illuusia!

Ihan alkuun haluaisin sanoa, että mielelläni luen myös romaanikatkelmia, mutta kun postaat niitä paljon, niin en ehdi antaa palautetta ennen kuin lataat seuraavan. Eli vinkkinä se, että odota palautetta, koska monesti kirjoittajan virheet ovat identtisiä, ja nyt kun lataat monta osaa putkeen, niin tod näk kaikissa on samoja virheitä.
Ja ai joo! Tervetuloa! :)

Mielenkiintoinen miljöö! Vaikka tässä osiossa ei tapahdu juuri mitään, niin silti tässä on jotain todella kiinnostavaa! Toimiva maailman ja yleisten uskomusten ja tapojen kuvaus, joka luo painostavia ja odottavia jännitteitä!

Hyvä alkukappale!!! :)

Turhan kirjoittamisesta.
"Ulkona oli melko pimeää. Tosin sitä oli vaikea arvioida,...".
Mitä on melko pimeää? Ja miksi sitä on vaikea arvioida? Eikös ihan katsomalla voi arvioida?
Ajatukseni:
"Ulkona oli hämärää ja satoi lunta.".
Mielestäni tuota haet? Kaikki muu on turhaa...ainakin minun mielestäni.

Ylläolevaan liittyen.
"Sitä hän rehellisyyden nimissä olikin.". Mitä haluat tuolla sanoa? Miksi hän ei voi olla vain nälkiintynyt? Miksi täytyy ensin näyttää siltä ja lopulta olla? Eli kirjoitat samaa asiaa. Muista, että kaikkea ei tarvitse lukijalle kertoa. Kirjoita vain se, mikä on aivan pakko. Annan esimerkin.
"Miehellä oli pitkä musta tukka, joka oli viikkojen peseytymättömyyden jäljiltä likainen, rasvainen takussa.
Tai.
"Miehellä oli likainen pitkä musta takkutukka.".
Kuinka tärkeää lukijalle on tietää tuo viikkojen? Erityisesti jos tarina tuo joko ennen tai jälkeen ilmi, että mies on vaikka viikkoja samoillut autiomaassa. Eli kirjoita vain se, mikä on pakko.

Erittäin pitkä miehen kuvailu. Jopa turhauttavan pitkä. Mielestäni luot miehestä jo ensimmäisessä kuvailukappaleessa riittävän ja hyvän mielikuvan. Käytät kuvailuun termejä kaiken kaikkiaan ja lyhyesti sanottuna. Ei lukija tee noilla sanoilla mitään. Eli kuvaile tärkeimmät yksityiskohdat, ruuminrakenne, ja jos haluat korostaa vaikka mustia hiuksia tai tylsää katsetta, niin sitten se. Lukija muodostaa kuitenkin henkilöstä erilaisen kuvan, kuin Sinä :) annan ajatuksen tuon miehen kuvailuun. Eli sama, johon käytit viisi kappaletta.
"Matti oli parikymppinen nuorukainen. Hän oli pitkä, laiha ja kalpea mies, jonka silmät olivat syvällä kuopissa ja iho kalpea kuin aaveella. Kädet tärisivät hänen tarttuessaan johonkin, ja ohuet hiukset liimautuivat tahmeina otsalle.".
Mielestäni tuossa on pääkohdat. Anna lukijan miettiä loput.

Kirjoitat: "Mutta eipä hänellä paljon vaihtoehtoja ollut." Ja sitten jatkat. "Tai toki oli.".
Ajatukseni:
"Vaihtoehtona oli jalkapuu.".
Eli lyhyitä selkeitä kokonaisuuksia ilman turhaa selittelyä.

Hyvää pohjustusta! Mielestäni isoin ongelma oli liiallinen kuvailu ja selittely. En kokemut, että olisin tarvinnut kaikkea tuota ulkonäkötietoa ja ruokatietoa. Kerro yleisesti asioista ja kuvaile vain tärkeimmät. Lukija ei ole tyhmä.

Hyvää saagaa! Kiitos!