Hei!
Luin nämä molemmat osat ja tarina oli ihan mielenkiintoinen. Itse punaisen kiven rooli jäi vähän kapeaksi, mutta kenties tähän saisi vielä jatkoa, jossa sen merkitystä vähän avattaisiin lisää. Kerronnasta en itsessään keksi valittamista, mutta kieliopista on pakko niuhottaa. Tunnut taivuttavan joitakin sanoja ikään kuin puhekielisesti, mikä pistää silmään. Tällaiset muodot toimivat lähinnä joissakin tapauksissa vuorosanoissa.
Esim.
Väärin Oikein
..ne on lasten tekemiä.. ...ne ovat..
..ne kuuluu perusluokasta.. ...ne kuuluvat...
..miehen silmät lasittui.. ...silmät lasittuivat..
Sitten vielä toinen juttu. Tarinassa aikamuoto vaihtuu yllättäen nykyhetken(preesenssin) ja menneen ajan(imperfektin) välillä, mikä on hieman hämmentävää. Muu tarina näyttää olevan preesenssissä ja viimeinen kappale onkin yllättäen imperfektissä. En sitten tiedä voiko sitä pistää taiteellisen vapauden piikkiin.
Kuitenkin. Pääpointtini oli se, että vähän kun paneudut kielioppiin niin tarinoistasi tulee hyviä kokonaisuuksia.
2 kohdetta - näytetään 1 - 2 |
Järjestys
|
2 kohdetta - näytetään 1 - 2 |