 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Heippa tindenius!
Aloitat suoraan "muistelusta", joka kenties hieman hämmentää. Tarinaan pääsee kuitenkin nopeasti mukaan uudestaan.
Koeta välttää itsestäänselvyyksiä.
Kirjoitat: "Vampyyri sanoo tauon jälkeen, aivankuin hän joutuisi hetken miettiä omaa vastaustaan.".
Ajatukseni: "Vampyyri sanoo hetken päästä, aivan kuin olisi joutunut miettimään vastaustaan.".
Eli kun tuo miettiminen, tauko, on ohi, on miettiminenkin tapahtunut, jolloin ei voi käyttää -isi- muotoa, vaan täytyy käyttää mennyttä aikamuotoa. Korjasin myös "aivankuin" erillisiksi sanoiksi, sillä konjunktio (kuin) ei voi olla koskaan osa yhdyssanaa (kuten ei myöskään adverbi aivan).
Kirjoitat: "...ja siitä tulikin mieleeni se ei oikein suju jos olet tuossa kunnossa.''".
Tuosta puuttuu jotain, ja uskon että se johtuu pelkästään tarkastuksesta.
Ajatukseni: "...ja siitä tulikin mieleeni, että se ei oikein suju jos olet tuossa kunnossa.''".
Kirjoitat hyvin, ja osaat tunteilla sanoilla. Seuraavassa oikaiset kuitenkin rajusti.
Kirjoitat: "Rafael kohottaa ranteensa huulilleen ja puraisee.".
Tuo "puraisee" on kökkö sana, tunteeton sana.
Ajatukseni: "Rafael kohottaa ranteensa huulilleen ja upottaa torahampaansa tummana sykkivään suoneen.".
Kirjoitat: "Tyttö pinkaisee karkuun ja minulle ei jää muita vaihtoehtoja, kuin seurata häntä.".
Miksi ei jää vaihtoehtoja? Tämä oli jo toinen kohta, jossa ei jää vaihtoehtoja. Mietin heti että mitä jos Cain olisikin vain jäänyt seisomaan paikoilleen?
Ajatukseni: "Tyttö pinkaisee karkuun. Katselen hänen peräänsä hetken, ja jostain syystä tunnen palavaa halua seurata häntä.".
Vältä turhia sanoja.
"alkavat valua" on "valuvat" jne.
Nyt alkaa olla jo hieman odotusta, että miten tarina päättyykään! :D
Hyvä!
