Hei tindenius!
Nyt on tuohon lukihäiriöön liittyen sanottava, että sitä ei kyllä huomaa! :D Erittäin mielenkiintoinen tarinan alku! :D
Kannattaa miettiä tarkkaan mitä haluat lukijalle sanoa, ja mitä haluat lukijan päättelevän itse. Koeta välttää kirjoittamasta sellaista, mitä ei tarvitse kirjoittaa.
Kirjoitat: "Pahaksi onnekseni saldorajani oli mennyt umpeen enkä pystynyt ilmoittamaan Samuelille olevani matkalla.".
Ajatukseni: "Saldorajani oli mennyt umpeen, enkä pystynyt ilmoittamaan Samuelille olevani matkalla.".
Eli pahalla onnella ei liene tekemistä saldorajan kanssa vaan sillä, että on puhuttu liikaa. :D Otin tähän samaan yhteyteen toisenkin esimerkin.
Kirjoitat: "Äkkiä jokin kosketti olkapäätäni ja suustani pääsi kirkaisu.".
Ajatukseni: "Äkkiä jokin kosketti olkapäätäni ja kirkaisin.".
Eli lienee sanomatta selvää, että kirkaisu tulee suusta :D
Pikkuinen pilkkujuttu. Normaalisti ennen "ja" - sanaa tulee pilkku, jos "ja" aloittaa uuden lauseen.
Kirjoitat: "Nikolas kysyy ja hänen hengityksestään karkaa kuparin ja suolan tuulahdus.".
Ajatukseni: "Nikolas kysyy, ja hänen hengityksestään karkaa kuparin ja suolan tuulahdus.".
Ja tuo ylläoleva on mainio virke! Hyvä! Saatoin tuntea tuon hajun nenässäni! :D
Kirjoitat: "Nyökkään päätäni ja otan lautasen.".
Otin vielä tämän esille, sillä tässä on kiteytettynä sekä pilkku, että jo aikaisemmin mainitsemani täytesana-asia.
Ajatukseni: "Nyökkään, ja otan lautasen.".
Eli mielestäni muulla kuin päällä ei voi nyökätä. Tuon pilkun voi jättää tosin poiskin, sillä yksi sana "nyökkään" ei ole kenties järkevä lause itsekseen.
Pidän tavastasi jolla annat ymmärtää vangitsijoiden osaavan lukea ajatuksia! Kenties hieman ihmetytti, että päähenkilö ei juuri esitä vangitsijoille kysymyksiä.
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |