Hei taas Arilyn!
Kerronnassasi on jotain joka tuo mieleeni Hemingwayn. Samalla tavalla henkilö tekee jotain, ja tekemisen yhteydessä palaa ajatuksiinsa, ja lukija kadottaa ajatuksen varsinaisesta juonesta. Tämä ei ole huono asia, ja kun pohdinnat ja muistelmat saadaan selkeäksi kokonaisuudeksi, ja osaksi juonta, on lopputulos takuulla hyvä!
Kuitenkin minun oli hieman hankala liittää tapahtumia osaksi mitään suurempaa, sillä et kovinkaan paljoa paljasta maailmasta, jonne tapahtumat sijoittuvat. Sinulla itsellä tuntuu kuitenkin olevan selkeä mielikuva ympäristöstä ja henkilöistä. Minulle ne eivät ole vielä auenneet.
Kirjoitat: "Ei nyt pois senlaiset ajatukset, mitä minä nyt teen?".
Mielestäni tässä virkkeessä kiteytyy tämän tarinan heikkoudet. Huolimattomuusvirheet ja pieni tiedottomuus.
Ajatukseni: "Ei. Nyt pois sellaiset ajatukset. Mitä minä teen?
Eli lauseiden tulisi olla selkeitä, ja sanojen sopivia. Jos olet kanssani erimieltä, niin tiedä että niin kuuluu ollakin, ja Sinulla on siihen oikeus! :D Tarkoitukseni ei ole latistaa Sinua!
Suosittelisin miettimään hieman tarkemmin maailmaasi kannattelevat "ydinkohdat", ja suunnittelemaan vaikka tarralapuille mitä, ja missä järjestyksessä haluat ne lukijalle kertoa.
Kuitenkin kuten sanoin, on tapasi kirjoittaa mainio. Jos osaat viedä lukijan tarinasta henkilön ajatuksiin niin syvälle, että juoni unohtuu ja henkilöhahmot syvenevät, ja sieltä sujuvasti vielä takaisin tarinaan, niin kaikki muu on helposti korjattavissa.
Sinulla on selvästi lahjoja kirjoittaa! Nyt vain hieman suunnittelua ja huolellisuutta :D
Kiitos!